Amiga

Marraskuun 21. päivä 1983 Atari ja Amiga allekirjoittivat sopimuksen. Sopimuksen mukaan Amiga suunnittelee tietokoneessa käytettävän piirisarjan, jonka rahoittamista Atari tukee 500 000 dollarilla. Amigan "Lorraine" projektia veti tuolloin Atarin entinen suunnittelija Jay Miner, jonka meriitteihin kuuluvat muun muassa Atari 2600- ja Atari 400/800 -mallien saattaminen tuotantolinjalle.

Osana sopimusta Atari saisi käyttöönsä Amigan suunnitteleman piirisarjan ja suunnittelisi siitä oman tietokoneen. Laitteen koodinimeksi valittiin "Mickey", koska Atarilla oli tuohon aikaan varsin paljon bisneksiä Disneyn kanssa. "Minnie" nimen alle kätkeytyi 256 kilotavun muistikortti.

Sopimuksen mukaan Atari myy "Mickey"-systeemiä ensin vuoden ajan videopelinä, johon ei liitetä näppäimistöä. Tämän jälkeen Atari on valmis kehittämään laitteelle näppäimistön ja suunnittelemaan piirisarjan pohjalta kotitietokoneen.

Erään Atari TT030 Unix -projektissa olleen entisen Atarin suunnittelijan mukaan hänen väliaikaisella työpöydällään oli muutaman päivän lojunut dokumentteja "Atari/Amiga Mickeyn" graafisesta käyttöjärjestelmästä, jossa on mukana Unixin kaltainen kernel. Dokumenttia ei ole kuitenkaan pystytty jäljittämään.

Tässäpä alkuun "Atari Lorrainen" pääpiirteitä. Alempana tutkitaan sitten systeemiä tarkemmin.

  • Koneessa on Motorola 68000 CPU ja 128 kilotavua RAM-muistia.
  • Laitteessa on irrallinen näppäimistö.
  • Osaa lukea Apple yhteensopivia levyjä ja tekstitiedostoja
  • Ohjelmoitavissa Basic- Forth- tai konekielellä . Basic ja Forth ovat sisäänrakennettuna koneen perusversiossa.
  • Lorraine Basic on yhteensopiva Applesoftin Basicin kanssa. Lisäksi mukana on käskyjä, jotka hyödyntävät koneen uusia tehokkaita mahdollisuuksia.
  • Pystyy käsittelemään suuren määrän erilaisia ohjaimia, jotka mahdollistavat monipuoliset tiedonsyöttömahdollisuudet.
  • Sisältää neljä itsenäistä äänikanavaa. Jokaista kanavaa voidaan ohjelmoida erikseen tuottamaan laajan skaalan taajuuksia ja verhokäyriä. Piiri mahdollistaa monien erilaisten musikaalisten efektien tuottamisen.
  • Pystyy tuottamaan 40 merkkiä rivillä ja 25 riviä tekstiä ruudulla yhtäaikaa esitettäväksi. Lisäksi piiristö mahdollistaa 80 merkkiä rivillä ja 25 riviä värillistä tekstiä esitettäväksi monitorilla ilman erillistä 80-merkin korttia. Osaa sekoittaa moniväristä grafiikkaa ja moniväristä tekstiä samalla näyttöruudulla.
  • Osaa tuottaa ruutuun tusinoittain helposti ohjattavia monivärisiä liikkuvia objekteja, eli spritejä.
  • Voi tuottaa yhden tai kaksi erikseen ohjattavaa normaalia tai korkean resoluution grafiikkapintaa, joita kutsutaan nimellä "playfield". Maksimissaan 4096 värisävyä voidaan esittää jokaisessa kuvaelementissä matalalla resoluutiolla, tai maksimissaan 16 värisävyä jokaiselle kuvaelementille korkeassa resoluutiossa
  • Pystyy määrittämään spritejen päällekkäisyysjärjestyksen käytettäessä useampaa kuin yhtä grafiikkapintaa. Tunnistaa ja raportoi spritejen törmäilyt pintojen tai itsenäisten spritejen välillä.
  • Osaa liikuttaa vikkelästi väritettyjä polygoneja.
  • Sisältää efekteihin erikoistuneen apuprosessorin, joka pystyy tuottamaan efektejä kuormittamatta CPU:ta.

Ja sitten hieman tarkemmin itse piirisarjan ominaisuuksia. Mikäköhän mikro alkaa putkahtaa hiljalleen mieleen… Autetaan sen verran, että firman nimi alkaa C-kirjaimella… ;)

Lorrainen oli tarkoitus olla uuden sukupolven matalahintainen ja korkeatehoinen grafiikka- ja äänisysteemi käytettäväksi korkealuokkaisten videopelien- tai henkilökohtaisten tietokonesovellusten kanssa.

Systeemi käsittää kolme patentoitua erikoispiiriä, joita ohjataan Motorolan 16/32-bittisellä 68000-prosessorilla. Piirit tarjoavat ennen näkemätöntä värigrafiikkaa tavallisella TV:llä tai RGB-monitorilla esitettäväksi. Ruudun tarkkuus ja värisyvyys mahdollistavat arcadetasoisen grafiikan, sarjakuvien, matalaresoluutioisten valokuvien tai maksimissaan 80 tekstimerkin rivillä näyttämisen kerrallaan. Äänipiiri pystyy tuottamaan monimutkaisia verhokäyriä erikseen jokaisella neljällä kanavalla tarjoten kaupallisten syntetisaattoreiden äänenlaadun.

Grafiikkarauta käsittää värisyvyydeltään 6-bittisen bittikarttagrafiikan maksimissaan 320x200 pikselin näytöllä, joka voi olla tavallinen televisio tai RGB-monitori. Lisäksi piiri voi RGB-monitorilla esittää maksimissaan 640x400 pikseliä ruudulla 4-bittisellä värisyvyydellä.

Jokaiselle pikselille voidaan valita väri 32-osaisesta väripaletista, joka käsittää 12-bittisen värisyvyyden. Lisäksi jokaiselle pikselille voidaan valita värisignaali, kuten kirkkaus, kontrasti ja värikylläisyys.

Rauta tukee näytön jakamista kahteen pintaan plus taustaan automaattisella pintojen tärkeysjärjestyksen tunnistuksella. Tämän lisäksi rauta tukee kahdeksaa ohjelmoitavaa spritepiiriä, joista jokainen voi tuottaa 16 pikseliä leveitä ja käyttäjän määrittelemän korkeuden omaavia spritejä. Spritejen värisyvyys on 2 bittiä ja niitä pystytään liikuttelemaan vikkelästi ruudulla millä tahansa näytön pinnalla. Piirejä voidaan ohjelmoida rinnakkain, jolloin käyttöön saadaan 4-bittisellä värisyvyydellä esitettäviä yksittäisiä spritejä. Spriteistä koottua kuvaa voidaan vierittää pysty- ja vaakasuoraan tai asteittain.

Grafiikkablokin värisyvyys vaihtelee paikasta, johon se ruudulla sijoitetaan. Tämä tapahtuu tiputtamalla kohteiden tarvitsemaa värimäärää ja piirtotaajuutta muistin säästämiseksi, mikäli spriten värimäärä on alhainen.

Tämän lisäksi kahta kuudesta väripinnasta voidaan käyttää "hold and control" -tilassa. Tässä tilassa värejä varataan normaalisti esitettäväksi siten, että jokaisen värin komponentista (kirkkaus, kontrasti, värikylläisyys) aina seuraava sävy otetaan pikselin käyttöön. Tämä mähdollistaa erittäin yksityiskohtaisen grafiikan esittämisen, kuten harmaasävytys, pastellikorostus, sateenkaari tai mitä edellisten yhdistämisestä sitten syntyykään.

Display Instruction Processor -piiriä voidaan käyttää myös väripaletin vaihtamiseen lennossa.

Lorraine tukee rautatasolla spritejen tai grafiikka-alueiden törmäystunnistamista. Ominaisuutta voidaan hienosäätää valitsemalla vain tietyt alueet tai värit, joihin törmäystunnistus kohdistuu. Tunnistamisprosessi on nopeasti pyyhittävissä, joten useimpien kuin yhden törmäyksen tunnistaminen samassa grafiikkablokissa on mahdollista.

Lorraine sisältää myös rautatasolla "Bit-Blit" apuprosessorin, jota voidaan käyttää luomaan ja liikuttamaan useita tusinoita erilaisia objekteja jokaiselle framelle erikseen siten, että taustagrafiikka tallennetaan muistiin ja asetetaan takaisin objektin ohitettua paikkansa edellisellä framella. Blitter tukee suoraan ominaisuuksia viivojen piirrosta ja polygonien värittämisestä aina graafisen työpöydän ikkunointiin ohittaen esimerkiksi Applen kaltaisten koneiden softapohjaiset piirtorutiinit.

Jokainen Lorrainen äänikanava käsittää audiokartan, jonka taajuus ja äänen voimakkuus voidaan asettaa erikseen. Audiokartta käsittää 8-bittisen "delta"-samplen, jonka pohjalta verhokäyrä tuotetaan. Jokainen kartaston ääniryhmä voidaan soittaa maksimissaan 30 KHz:n soittotaajuudella. Myös alhaisempien taajuuksien käyttö on mahdollista.

Jokainen kanava voi automaattisesti toistaa äänikartastoa käyttäjän määrittelemään kertaan, jolloin pitkien soundien muodostamiseen kuluu äärimmäisen vähän muistia. Koska jokainen äänikartta tuottaa äänen erikseen, voidaan yhdellä kanavalla luoda kolmi- tai neliäänisiä sointuja. Lorraine tuottaa äänen stereona laittaen kaksi kanavaa rinnakkain.

Vaihtoehtoisesti kanavat voidaan laittaa toimimaan rinnakkain samassa sävellajissa. Tämä mahdollistaa helposti monipuolisten verhokäyrä- ja taajuusmodulaatioefektien tuotannon.

Piirtosynkronointi, rekisterien päivitys, spritejen uudelleenasettaminen ruudulla ja automaattinen väripaletin sekä äänikanavien päivitys hoidetaan Lorrainen ohjelmoitavalla Display Instruction Processor-piirillä. DIP-piiri toimii yhdessä toisen apuprosessorin kanssa. Näin 68000 ei kuormitu näitä rutiineja ajettaessa ollenkaan.

Laitteessa on myös sisäänrakennettu ohjain näppäimistölle, kahdelle Atari-yhteensopivalle peliohjaimelle tai hiirelle, sarjaportti modeemia varten. Lisäksi koneessa on ohjain levyasemalle.

Laitteen peruskokoonpano käsittää 128 kilotavua RAM-muistia ja 64 kilotavua ROM-muistia, joka sisältää koneen perusohjelmistot. Lorrainen muistia voidaan laajentaa maksimissaan 256 kilotavun lisämuistimoduulilla. Lisäksi kaikki 68000:n väylät ovat avoinna käytettäväksi muistin, oheislaitteiden ja väylien hallintaan.

Lorraine sisältää sekä high-, että low-level tuen grafiikalle ja audiosynteesille. Pääpaino tuessa on mahdollistaa pääsy rautatasolle mahdollisimman suurella nopeudella. Lorraine sisältää myös käyttöjärjestelmän, Basic ja Forth-tulkin, sekä useita yleishyödyllisiä apuohjelmia.

Kesäkuun 30. päivänä 1984 Amigan oli määrä toimittaa valmis piirisarja tuotantoon. Toimituksen sijasta Amiga oli kuitenkin myynyt oikeudet Commodorelle, joka maksoi velan takaisin Atarille. Commodore osti siis Amigan ja näin ollen niin 1850XL:n kuin Amigan teknologiaan pohjaavan pelikonsolinkin tarina jatkuu yhtenä maailman suosituimpana kotitietokoneena, Commodore Amigana.

Elokuun 13. päivänä Atari haastaa Amigan oikeuteen sopimuksen rikkomisesta ja oikeusjuttua tahkottiin suljettujen ovien takana aina vuoteen 1987 saakka. Väitetään, että Atari voitti jutun ja sai Commodorelta hyvät suolarahat, mutta mitään virallista dokumenttia ei asiasta kuitenkaan ole. Niin tai näin, silloin oli jo myöhäistä taistella Amigasta ja oli parasta keskittyä ST ja XE-sarjojen täysipainoiseen kehittämiseen.


Semmoista olisi pitänyt sisällään Atarin Lorraine -projekti. Miten masiina sitten liittyi XL-sarjassa pitkään pyörineeseen huhumyllyyn?

Vuoden 1984 kulmillahan huhut Atari 1600XL:n mahdollisesta tulemisesta alkoivat pyöriä. Joitakin sen ominaisuuksia piti olla muun muassa sisäänrakennettu levyasema, Apple IIe-yhteensopivuus ja jopa 8088-kortti IBM-yhteensopivuutta ajatellen. Väkisinkin Lorrainen tekstiä lukiessa tulee mieleen, oliko Mickeyn prototyyppiä varten tehty työ kenties tuleva 1600XL.

Asia kuitenkin selvisi taannoin Atari Historical Societyn saadessa käsiinsä pari tusinaa entisiä Atarin muistiinpanoja. Kahdesta lokikirjasta löytyy mallit kahdelle uudelle mallinumerolle. Ensimmäinen suunnitelluista koneista kantoi merkintää 1650XLD, joka olisi ollut 6502-pohjainen. Jälkimmäisen mallimerkintä, ja samalla mysteerisen Mickeyn tuleva nimi olisi ollut Atari 1850XLD.

© Marko Latvanen / Olipa kerran Atari... 2006