Ohjelmointipoppoon kuulumisia

Kuluneen  syksyn aikana on klubin ohjelmointiporukka  kokoontunut 
                     
viikoittain. Osanottajia on koko ajan ollut kymmenkunta. 
                     
     Aluksi mietittiin,  mitä ruvetaan tekemään ja miten  järjes-
                     
täydytään.  Käytiin lyhyen keskustelun aikana läpi eri kielet  ja 
                     
päätettiin  keskittyä vain osaan niistä -  kuitenkin  niin,  että 
                     
esimerkkeinä  eri  rakenteista käytetään  viitteitä  tunnettuihin 
                     
kieliin.  Opintokieliksi otettiin C ja Assembler. Ratkaisu ei ole 
                     
omaperäinen  mutta  näitä  pidettiin  selvästi  perustelluimpina. 
                     
Rakennevertailuun on käytetty Basicia ja Pascalia. Tekoälykieliin 
                     
ei  ole  juuri puututtu.  Heinrich Pesch on tosin  viime  aikoina 
                     
ollut  kiinnostunut Forthista ja hän on esitellyt sen  syntaksia, 
                     
hän on muuten kirjoitellut aiheesta myös Atari BBS:ään.
                     
     Päätettiin,  että  jonkinlainen kurssimuotoisuus on  paikal-
                     
laan, jos vain kykenemme siihen ilman palkattua opettajaa. Ensim-
                     
mäisen oppitunnin veti Lea Viljanen.  Aiheena olivat C:n kontrol-
                     
lirakenteet.  Seuraavalla  tunnilla Ilpo Kejonen ja Lea  puhuivat 
                     
pointterityypistä. Sitten Esa-Matti Lippu luennoi C-kielen alioh-
                     
jelmarakenteesta. Melko paljon ohjelmesimerkkejä on jaettu monis-
                     
teina. 
                     
     Tietojenkäsittelyn   opiskelijoiden  kokonaisen   lukuvuoden 
                     
kurssin sisältö käytiin siis läpi kolmena iltana.  Tämän jälkeen, 
                     
ennalta  laaditun suunnitelman mukaan, otti Juhani Vuorio vaikean 
                     
homman  itselleen  ja esitteli  Assemblerin  periaatteen  kahtena 
                     
iltana. Oma kärryiltä putoamiseni tapahtui tässä kohdassa. Pitäi-
                     
si olla aikaa lukea paljon, paljon, sekä energiaa  harjoitteluun. 
                     
Konekieli on mielestäni melko ylivoimaisesti vaikein asia,  mihin 
                     
koko  ATK:n alalla voi sotkeutua.  Muitakin näkemyksiä  on  tosin 
                     
kurssilla kuultu. 
                     
     Porukka koostuu ammattilaisista sekä "pitkälle  edistyneistä 
                     
harrastajista".   Tietojenkäsittelyn  opiskelijoita  on   useita. 
                     
Meitä  "tavallisia ihmisiäkin" on.  Siitä on  selvää  etua,  että 
                     
asiat  hyvin  tuntevia  on  monta.   On  voitu  esittää  vaikeita 
                     
kysymyksiä ja saada niihin vastaukset. Väki ei ole myöskään aina-
                     
kaan  toistaiseksi huvennut motivaation puutteeseen.  Esillä  oli 
                     
(minun toimestani) ajatus erityisen "junttijaoksen" perustamises-
                     
ta,  mutta se kaatui, sillä sitä pidettiin provokatoorisena hajo-
                     
tustoimintana.  Tarkoitus oli se,  että ei-ammattilaiset voisivat 
                     
vatvoa  peruskysymyksiä,  eivätkä olisi  viisaampien  ankkureina, 
                     
mutta  kuten mainitsin,  ammattilaiset eivät ainakaan  vielä  ole 
                     
kyllästyneet.  Jos ihmettelette,  että eivätkö juntit voi  toimia 
                     
yhdessä  kurssin  ulkopuolella,  niin kyse  on  oikeastaan  juuri 
                     
rajallisesta energiasta. No se siitä.
                     
     Alunperin  asetettiin väljästi tavoitteeksi tuottaa  jotakin 
                     
konkreettista,  esimerkiksi  ohjelma tai ohjelmia.  Sitten  nousi 
                     
esiin idea C-aliohjelmakirjastojen uudistamisesta.  Tähän  saate-
                     
taan palata, sillä tästä kehitystyöstä osanottajilla on kokemusta 
                     
ja  esimerkkejä.  Tuottipa porukka ohjelmalistauksia tai  ei,  on 
                     
muistettava,  että yhteistyön hedelminä pidetään sitä  tietoutta, 
                     
joka  näin toimimalla voidaan osanottajille saada  jaettua,  eikä 
                     
toimivia  ohjelmia.  Eikö  toimiva ohjelma kuitenkin  ole  tiedon 
                     
selvä ilmenemismuoto?  Kyllä. Tunneilla tapahtuvia harjoitustöitä 
                     
emme  kuitenkaan  ole  kovin  paljon  voineet  tehdä.  Meillä  on 
                     
nimittäin vain yksi kone.  Maahantuoja on luovuttanut sen kurssin 
                     
käyttöön ja saa siitä osanottajien kiitokset. Laittesta on paljon 
                     
hyötyä.  On  hyvin  hankalaa teettää  harjoitustöitä  sellaisella 
                     
porukalla,  jonka  tasohajonta on näin suuri.  Se ei  tunnu  edes 
                     
hyödylliseltä.  Tavaton apu sen sijaan on yhdestä koneesta, sillä 
                     
sitä käytetään esimerkkien julkituomiseen.  Demonstraatioihin  ei 
                     
useampia  tarvita.  Konetta ei tarvitse  kuljetella,  sillä  sitä 
                     
säilytetään kokoontumispaikassamme.
                     
     Nyt  kun  alkuvaiheesta päästiin,  on  ruvettu  toteuttamaan 
                     
erästä  grafiikkaohjelmanpätkää.    Muuan  nimeltä  mainitsematon 
                     
osanottaja  (Esa-Matti Lippu) teki siitä Basic-version ja  totesi 
                     
idean toimivaksi.  Vitsi on siinä,  että pitäisi osata  toteuttaa 
                     
ohjelma  C:llä.  Siihen varmasti kyetäänkin.  Toivottavasti  tämä 
                     
homma innostaa niin paljon, että olemassaoleva asiantuntemus saa-
                     
saan kohdistumaan tämän ohjelmalistauksen toteuttamiseen.  Ohjel-
                     
mointi on sellaista työtä,  jota tuntuu olevan melko vaikea jakaa 
                     
useille.  Pidetään  peukkuja.  Jos taas yleinen keskustelu  ottaa 
                     
vallan niin on syytä toivoa juttujen polveilevan alueille,  jotka 
                     
enemmistöä kiinnostavat.  Minkä alan ammattilaisia sitten olette-
                     
kin,  kuvitelkaapa sille alalle työryhmätoimintaa,  jonka osanot-
                     
tajat koostuvat sekalaisesta väestä, mukana likimain maallikkoja, 
                     
taitavia ammattimiehiä ja kansaa siltä väliltä. Niin saatte käsi-
                     
tyksen niistä vaikeuksista,  joita ohjelmointityöryhmässäkin  voi 
                     
olla.  Tähän nähden homma on sujunut oikein hyvin.  Puheista pää-
                     
tellen  väki on ollut tyytyväistä.  Minäkin olen oppinut  paljon. 
                     
Kun  ohjelmoinnin  alalla tulee  vaikeuksia  eteen,  on  varmasti 
                     
tehokkain  keino  selvitä  kysymällä  tietävämmiltä.   Tällaisten 
                     
tietojaosten  muodostaminen on tietokonekerhotoiminnan  keskeisiä 
                     
tehtäviä.
                     
     "Ohjelmointilupausten" porukalla menee siis lujaa.  Joukkoon 
                     
tummaan  mahtuu  kernaasti  uusia  kasvoja.  Sekaan  vaan.  Kuten 
                     
muistatte,  tapaaminen  on  aina  tiistai-iltaisin  klo  18.00  - 
                     
n.20.30.  Paikka on Helsingin Kauppakorkeakoulu,  sali  405.  Kun 
                     
tullaan pääovesta sisälle, käännytään oikeanpuoleiseen siipeen ja 
                     
noustaan neljänteen kerrokseen.  Tasovaatimuksia ei ole. Modeemia 
                     
käyttävät ohjelmointiryhmäläiset pitävät yhteyksiä Atari BBS:ssä, 
. Käytössä ovat v.21, v.22 bis ja vadic.
                     
     Helsinkikeskeisyys  ärsyttää  helsinkiläisiäkin.  Paikallis-
                     
jaostoimintaa  tuetaan ja sille löytyy  tarvittaessa  talousapua. 
                     
Jyväskylän  liepeillä asuvat voivat ottaa yhteyttä Kosti  Karppi-
                     
seen. 
                     
Turun yhteyshenkilö on Pekka Hernejärvi.  Olisi hyvä,  jos edes  pientä 
                     
alajaostoimintaa  saataisiin  hiljalleen   käynnistymään.   Tässä 
                     
lehdessä on jäsenrekisteri.  Osannette ottaa yhteyttä  lähellänne 
                     
asuviin.  Jos puuhailusta tulee säännöllistä,  olkaa ystävällisiä 
                     
ja  ottakaa yhteys pääkaupunkiin.  Kun alajaoksen  puheenjohtajan 
                     
nimi julkaistaan tässä lehdessä, se lienee omiaan estämään hommaa 
                     
hajoamasta käsiin vaikeuksien ilmetessä. Kauppiksen ohjelmaporuk-
                     
ka   on ensimmäisiä säännöllisesti kokoontuvia ST:n  käyttäjäseu-
                     
rueita. Toiminta on sangen lupaavaa.
                     
                     
                     
                           Jari Raikko 

Takaisin

(C) Marko, Suomen Atari-sivut / ArkiSTo 2003