"Ensimmäinen 'puoluehakkeri' ". Atk-suunnittelijan erikoinen 
                     
puolueagitaatio, poliittista taistelua käydään tietokoneiden 
                     
maailmassa. Viime syksynä avattiin kokoomuksen puoluetoimiston 
                     
tietokoneeseen sähköinen postilaatikko.
                     
     "Näyttöpääte ja avoimet tietokannat tulevat ehkä koteihin 
                     
1990-luvulla". Yleisen ja avoimen tietoverkon kehittely alkaa 
                     
Suomessa. Pienyritykset ja kansalaiset voivat 1990-luvun alussa 
                     
käyttää "helppoja ja halpoja" tietokantoja. Kattavan tieto-
                     
verkoston avulla voisi myös hoitaa maksuja ja tilauksia.
                     
     "Hakkerisyytteet hylättiin. Vieraaseen tietokoneeseen 
                     
tunkeutuminen ei ole omaisuuden luvatonta käyttöönottoa".
                     
Oikeus hylkäsi syytteet, joissa vaadittiin viidelle nuorukaiselle 
                     
ns. tietokonehakkeroinnin takia rangaistus. 
                     
     Tosi vilkasta uutisointia huhtikuussa tietokoneharrastuksesta 
                     
ja kotikäytöstä. Hieman ristiriitaista vain. Kokkareitten 
                     
puoluehakkeri on mielenkiintoinen puoluepurkin sysoppi, joka 
                     
puuhailee agitoidessaan tietokoneen kanssa. Hakkeri-nimitys on 
                     
häveliäästi pantu puolilainausmerkkeihin. Hakkerisyyte-jutussa 
                     
päästään kuitenkin paheksumaan kovilla. Ei niinkään uutisessa, 
                     
vaan sitä laaditussa kolumnissa. Tietokoneitten 
                     
kotiharrastajista (=hakkeri) on nyt tullut tietokoneisiin 
                     
murtautujia (=cracker) julkisessa kielenkäytössä. Mitenköhän 
                     
puhelinlaitoksen 1990-luvun puhelinluettelo-kotipäätteiden 
                     
käyttäjiä ryhdytään kutsumaan kun liikennöinti toden teolla 
                     
alkaa? 
                     
     Kotimikroilu on hyvä harrastus. Sitä voi tehdä monella 
                     
tavalla. Suurin harrastuskohde on epäilemättä pelit. Hyviä pelejä 
                     
pelaa mielellään muun vakavamman mikroilun vastapainona. 
                     
Joillakin  pelien keräily on voinut muodostua postimerkkeilyn 
                     
kaltaiseksi. Toiseksi suurin harrastusala on varmasti 
                     
ohjelmointi.  Se onkin  alusta asti  kuulunut kiinteästi 
                     
tietokoneharrastukseen. Näin käyttäjäystävällisten liittymien 
                     
aikaan joillakin ohjelmointi on voinut täysin jäädä ja heistä on 
                     
muodostunut ns. loppukäyttäjiä.  ST kohdalla monella 
                     
jo hankintaperusteluina oli vaatimus hyvistä grafiikka- tai 
                     
musiikkiominaisuuksista.   Vakavammassa käytössä ovat 
                     
tekstinkäsittely- ja yritysohjelmistot. Kirjoittelu tietokoneella 
                     
syrjäyttää monen mielestä täysin kirjoituskoneella työskentelyn. 
                     
Yksi kiistanalaisimpia harrastuksia kuitenkin on tietoliikenne, 
                     
kusoilu eli liikennöinti. Uteliaisuus ja silkka kokeilunhalu 
                     
on voinut kehittyä arveluttaviin mittasuhteisiin. Hyvästä  
                     
harrastuksesta onkin tullut vaarallista.      
                     
     Mitä tietokoneilla saa tehdä? Kysymys esitetään  
                     
hakkerisyytejutun kolumnin otsakkeessa. Kaikkea tietysti. 
                     
Mitä vaan keksii. Uusia ajatuksia tai keksintöjä tehdään vain 
                     
vapaassa ilmapiirissä. Luovuus ollakseen todellista tarvitsee 
                     
ravinnokseen täydellistä vapautta. Mikä maa tämä on, joka panee 
                     
alaikäisiä syytteeseen tietokoneleikeistä? Joka haluaa, 
                     
että hänen nurmikoitaan ei tallata, pystyttäköön sellaiset 
                     
aidat ettei se ole mahdollista. Sitäpaitsi oikeuden päätös 
                     
osoitti, ettei 'hakkerointia' vielä ole kriminalisoitu. Sitten 
                     
kun se tehdään kaikki tietävät sen ja osaavat varoa.      
                     
     Joka tapauksessa kotimikroilumaailma - pitäisi paremminkin
                     
sanoa muu maailma -  joutui  heräämään ruususenunestaan. 
                     
Maailma ei ole enää entisensä, eikä se 
                     
sellaiseksi enää tule. Ehkä parasta harrastajien 
                     
keskuudessa keksittyä on ohjelmoijien lahja kaikille eli
                     
public domain idea. Siinä missä kaupalliset ohjelmakehittäjät 
                     
toimivat 'kaupallisesti',  ohjelmoijaharrastajat jakavat työnsä 
                     
hedelmät kaikille nautittaviksi. Samaan ajatukseen pohjaavaa 
                     
keskinäistä avunantoa ja solidaarisuutta olen muussakin 
                     
harrastustoiminassa havainnut. Yllättävää on löytää itsensä 
                     
tilanteessa, jossa voi joutua myöntämään, että harrastukseen
                     
saattaa liittyä jotain vahingollista. Sellaista on minusta 
                     
ainakin kaikenkarvaisten virusten 'istuttaminen', koska se on 
                     
oman pesän likaamista. Hyvä tsoukki? Ei naurata kuin kerran ja 
                     
väkisin. Ei palvele ketään vaikka kohdistuisikin naapurimerkkiin. 
                     
Se tulee bumerangina takaisin. Murtautuminen sensijaan voi olla 
                     
palvelus, jos se osataan oikein ottaa.  
                     
                     
                     
                                
                     
                                            Jan Alanco

Takaisin

(C) Marko, Suomen Atari-sivut / ArkiSTo 2003