ALOITTELIJAN KOMPASTUSKIVET

Lupaavasti ST:n ostamisella alkanut tietokoneharrastus voi 
                     
  kompastella mitä kummallisimpiin salakareihin ja esteisiin, 
                     
  joilla kuitenkin on yksi yhteinen nimittäjä: Tiedon puute. 
                     
  Oikean, ymmärrettävän ja helposti saatavilla olevan tiedon 
                     
  puute.
                     
                     
                     
  Kun ei ole tietoa mistään ei osaa kysyäkään, vaikka olisi joku, 
                     
  jolta kysyä. Sitäpaitsi monilla ei ole naapurissa tai tuttava-
                     
  piirissä ST-eksperttejä. Minulle ainakin oli melkoinen helpotus, 
                     
  kun keksin ST-Klubin. "Siellä aina ystävä", ajattelin, ja kyllä 
                     
  neuvoja onkin riittänyt. Ei tosin aina aivan heti ja suoraan, 
                     
  mutta joku tuntee kaverin, joka on painiskellut samantapaisen 
                     
  ongelman kimpussa, ja sitä rataa. Nyttemmin on neuvojan rooli 
                     
  langennut yhä useammin minun osakseni, mutta ei sekään hassumpaa 
                     
  hommaa ole, hyvin opettavaista ainakin. Kunhan vain aika riit-
                     
  täisi. Ensi kerraksi saan ehkä valmiiksi sen pitkään suunnitte-
                     
  lemani 1ST_WORD__kirjoittimien_sovitus_adventureni - selityksi-
                     
  neen.
                     
                     
                     
  Nyt kuitenkin aivan aloittelijoiden asioihin. Ehdin käsitellä 
                     
  niistä tässä vain muutamia, joten yritetään valita kaikkein 
                     
  tavallisimmat salakarit.
                     
                     
                     
  Kielten sekamelska on hirveää, vaikka niitä hieman osaisikin. 
                     
  Käykää kaikki vaatimassa kauppiailtanne automaattisesti käyn-
                     
  nistyvä SUOMI.TOS tai vastaavat tiedot levykkeellä. Se on nykyi-
                     
  sen maahantuojan 'ATARI - aloittelijan levyke' nimikkeellä ja 
                     
  sisältää ilmaisohjelmistoa. Sitä saa siis kopioida vapaasti. Se 
                     
  löytyy myös PD-kirjastostamme. Ohjelma muuttaa valikot perusik-
                     
  kunassa (siinä, missä on roskakori ja levyasemat) suomenkieli-
                     
  siksi, ja tekee näppäimistölle Ään ja Öön, ellei niitä siellä 
                     
  ollut ennestään. Aivan kaikkien ohjelmien kanssa se ei toimi, ja 
                     
  sama SUOMI.TOS ei toimi kaiken ikäisissä koneissa. Minä olen 
                     
  tottunut suomenkieleen, äidinkieleeni, ja niinpä vaadin tietoko-
                     
  neeltanikin sitä. Minulla on jo vuosia ollut suomenkielinen ROM-
                     
  käyttöjärjestelmä koneessani. En siis osaa neuvoa kaikilla kie-
                     
  lillä, vaikka tiedän, että teillä on niitä ainakin ruotsiksi, 
                     
  englanniksi, saksaksi ja ties millä muulla kielellä. Pysytään me 
                     
  suomessa. 
                     
                     
                     
  Käsiteltäviksi otsikoiksi olen valinnut ACC, AUTO, ARC, DOC ja 
                     
  RGB. Täyttä hebreaa vai? Jos nämä viisi kirjainyhdistelmää edes 
                     
  hiukan selvenevät, olen onnistunut. Asiat jo osaavat lukekoot 
                     
  vitsejä tai tehkää juttu seuraavaan lehteen. Tekijöitä ei todel-
                     
  lakaan ole liikaa, ja uusia näkökulmia kaivataan. 
                     
                     
                     
.ACC on ohjelma, apuohjelma, Desk Accessory.
                     
    Perusikkunaa kutsutaan työpöydäksi (Desk) ja tämä ACCessory on 
                     
    sillä oleva työkalu, vaikkapa päivyri tai taskulaskin. Ne 
                     
    löytyvät ensimmäisestä valikosta vasemmalta, siitä missä on 
                     
    aina Copyright-tiedot. Näitä työkaluja ilmestyy pöydälle vain, 
                     
    jos ne tuodaan sinne. Tuonti tapahtuu levykkeeltä (= arkisto 
                     
    tai pöytälaatikko). Ne nostetaan pöydälle, kun kyseinen laatik-
                     
    ko avataan ensimmäisen kerran. Jos siis levylläsi on tiedosto-
                     
    ja, joiden nimen loppuliite on .ACC (esim DESK1.ACC) ne latau-
                     
    tuvat kun käynnistät koneesi tai painat RESET-nappulaa kyseinen 
                     
    levyke levyasemassa A. 
                     
    Jos sensijaan .ACC-ohjelmasi ovat kansion sisässä, kuten 
                     
    useimmat PD-ohjelmat, ne on siirrettävä sieltä peruslevylle 
                     
    hiirellä vetäen, jotta ne toimisivat.
                     
                     
                     
    .ACC:t latautuvat valmiiksi käynnistyksessä ja ovat näin välit-
                     
    tömästi toimintavalmiita. Samalla ne kuitenkin vievät osan 
                     
    muistista, ja voivat haitata isojen ohjelmien toimintaa. Nor-
                     
    maalisti niitä ei voi olla kuutta enempää kerralla muistissa. 
                     
    Ne otetaan käyttöön hiirellä painaen siitä ensimmäisestä vali-
                     
    kosta. Hiiren nopeuden säätö on kätevä työkaluohjelma, samoin 
                     
    kuvia ruudusta nappaava 'snapshot' ja muistissa toimiva 'levy-
                     
    asema', ramdisk. ACC:t ovat käytettävissä myös useimpien oh-
                     
    jelmien aikana.
                     
                     
                     
AUTO ei tässä ole ajopeli, tai oikeastaan on.
                     
    Kyse on auto-nimisestä kansiosta, jonka sisältö latautuu auto-
                     
    maattisesti konetta käynnistettäessä tai resetoidessa. Kansio, 
                     
    mappi, folder on se tunnuskuva, jonka sisältä paljastuu uusi 
                     
    ikkuna ja lisää  tiedostoja, kenties kansioitakin. Kansiot ovat 
                     
    ikkunassa aina ensimmäisenä, jos niitä on. Ne ovat käteviä 
                     
    järjestyksen pidossa aivan kuten oikealla työpöydällä tai 
                     
    arkistossakin. 
                     
    AUTO on aivan erikoislaatuinen kansio. Se muodostetaan toisesta 
                     
    valikosta, kolmas rivi ylhäältä: Uusi kansio (Create folder). 
                     
    Siitä kun napsauttaa, tulee eteen laatikko, johon pyydetään 
                     
    kansion nimeä. Kirjoita AUTO, paina return, ja sinulla on se 
                     
    tuota pikaa, ellei levy ole suojattu.         
                     
                     
                     
    Auton sisään siirrellään ohjelmia, .PRG tai .TOS-loppuisia 
                     
    aloitusohjelmia. Rajoitus: GEM-käyttöiset ohjelmat (ne, jotka 
                     
    käyttävät ikkunoita ja valikoita) eivät toimi täältä. Auto-
                     
    ohjelmat latautuvat siinä järjestyksessä kuin ne on kansioon 
                     
    laitettu, mutta ne eivät jää valikkoon valittaviksi, vaan 
                     
    suorittavat tehtävänsä ja poistuvat. Tyypillisiä auto-kansion 
                     
    ohjelmia ovat ram-diskit, näppäimistön muutosohjelmat, kirjoi-
                     
    tinpuskurit, monitorin sammuttajat ja se SUOMI.TOS, tai oikeas-
                     
    taan vain sen latausohjelma. Ohjelmat voivat siis jäädä muis-
                     
    tiin taustalle valvomaan toimintaa, tekemään muutostöitä, oh-
                     
    jaamaan kirjoitinta jne. Silloin ne  käyttävät osan muistista 
                     
    ja joskus myös hidastavat toimintaa. 
                     
                     
                     
MITÄ, ST käynnistyy ja käynnistyy, eikä valmista tule !!!
                     
    Silloin on vika yleensä noissa .ACC tai AUTO-hommissa. Jompi-
                     
    kumpi on  syönyt jotakin sopimatonta. Kaikki apuohjelmat eivät 
                     
    suinkaan  toimi kaikilla koneilla ja kielillä. Käyttöjärjestel-
                     
    mien iässä, kielessä ja versiossa on eroja. Nyt eletään versio-
                     
    ta 1.4 vuodelta 1989. Se on tuntuvasti parannettu edellisistä, 
                     
    joten suosittelen. PD-ohjelmat (useimmat apuohjelmat ovat 
                     
    juuri näitä ilmaisia) on ehkä tehnyt joku yksittäinen harras-
                     
    telija omalle laitteelleen, ja voi olla, että vanhemmassa, 
                     
    toisen kielisessä ST:ssä ohjelma ei toimikaan. Nykyisin kaikki 
                     
    uudet PD:t tarkistetaan vain tällä 1.4 TOSsilla. Muuhun meillä 
                     
    ei ole resursseja.
                     
    Tuollaisessa vikatapauksessa ensiapuna neuvon ottamaan virrat pois 
                     
    koneesta, laittaamaan uuden, ehjän levykeen koneeseen ja 
                     
    starttaamaan uudestaan. Nyt kaikki sujuu yleensä hyvin. Sitten 
                     
    vaihdetaan 'viallinen' levy levyasemaan, painetaan ESC ja 
                     
    saadaan sen sisältö näkyviin. Korjausmenettelyksi suosittelen 
                     
    omaani: 
                     
    Aluksi poistetaan kaikki .ACC:t ja AUTO-kansion ohjelmat. 
                     
    Poistaminen tapahtuu muuttamalla niiden nimi, (esim nimen 
                     
    viimeinen kirjain X:ksi) tai kansioimalla ne uudestaan. Nimen 
                     
    muutos tapahtuu 'mustaamalla' kyseinen ohjelma hiirellä, ja 
                     
    valitsemalla sitten toisesta valikosta toinen ylhäältä: Näytä 
                     
    tiedot (Show info). Ruutuun ilmestyy tiedote, jossa kursori-
                     
    viiva on valmiina nimen viimeisen kirjaimen takana. Siitä yksi 
                     
    backspace ja tilalle X, niin ohjelmat eivät lataudu enää. Kun 
                     
    nimet on vaihdettu, levyn pitäisi toimia. 
                     
    Nyt aletaan lisäillä näitä epäilyksenalaisia apuohjelmia yksi 
                     
    kerrallaan, välillä resetoiden, kunnes viallinen ilmestyy. Se 
                     
    kuuluu mappi-Ö:hön eli roskikseen.
                     
                     
                     
.ARC
                     
    Ohjelmien perässä on kummallisia lyhenteitä ja yksi mystinen 
                     
    aloittelijalle on .ARC. Se ei käynnisty, vaikka mitä tekisi. 
                     
    Kyseessä on tiivistetty paketti, jossa voi olla ohjelmia ja 
                     
    niiden ohjeita samassa kuoressa. Muita kutistusmenetelmiä ovat 
                     
    .ZOO ja .LHZ (LHARC). Kutistusta suoritetaan, jotta levylle 
                     
    mahtuisi enemmän ja ennenkaikkea, jotta puhelinlinjoilla siir-
                     
    toajat lyhenisivät. Nämä ARCit voivat nimittäin kutistaa yli 
                     
    puolet pois tiedostojen mitasta. Ne myös pitävät ohjelmiin 
                     
    liittyvät aputiedostot mukana eri siirtovaiheissa.
                     
    Pakettien aukaisu ei ole niitä mutkattomimpia asioita maailmas-
                     
    sa, sen muistan minäkin. ARCin purkuun auttaa ehkä helpoimmin 
                     
    DCOPY, mutta myös erilaiset ARC.TTP:t toimivat. Yleensä purku-
                     
    komento on x ja purettavan arcin nimi. Purku vaatii levytilaa 
                     
    ja aikaa. Minä suoritan sen aina ram-diskillä, jolloin nopeus 
                     
    on kuusinkertainen. .LHZ tarvitsee LHARCIN ja ZOO ohjeineen 
                     
    onkin tässä lehdessä. PD-levy 210 on täynnä kutistajia ja 
                     
    purkajia.
                     
                     
                     
.DOC ei ole tohtori vaan dokumentti.
                     
    Ne ovat tekstitiedostoja, ohjeita, kirjeitä jne. Sitä käytetään 
                     
    huolimattomasti myös varsinaisesta .TXT eli tekstitiedostosta. 
                     
    .DOC on nimittäin tiukasti ottaen tekstinkäsittelyohjelman 
                     
    1ST_WORD (PD 185) tiedosto, jossa ovat tekstin muotoilukoodit 
                     
    mukana. Tällöin ruudussa katsoen teksti on melkoista sotkua ja 
                     
    vilinää. Sanavälit puuttuvat ja jos värinäytön tarkkuus on 
                     
    minimiasetuksilla, puolet rivistä menee yli ruudun. Lue siinä 
                     
    sitten vaikkapa ohi vilahtavaa saksankieltä. Miksi sitten näin 
                     
    on tehty, aivan kiusaksiko vain? Tarkoitus kait on, että ohjeet 
                     
    voisi ladata siihen tekstinkäsittelyohjelmaan ja saisi tarvit-
                     
    taessa kauniisti muotoillun tulostuksen tekstistä vaikkapa 
                     
    printterille.
                     
    Jos kuitenkin haluat lukea ohjeet heti ruudusta, on muutettava 
                     
    ruudun tarkkuus suuremmaksi ja poistettava muotoilukoodit vaik-
                     
    kapa PD-levyn 214 avulla.        
                     
                     
                     
RGB on maaginen kirjainyhdistelmä ST-ympäristössä.
                     
    Se tarkoittaa päävärejä Red, Green, Blue, joista värikuva muo-
                     
    dostuu. Tämä kirkas ja terävä värikuva sitten muutetaan joissa-
                     
    kin ST..M-malleissa modulaattorilla ns. RF-signaaliksi, viedään 
                     
    TV:n antennipistokkeesen ja muutetaan taas RGB:ksi. Tuloksena 
                     
    näistä kahdesta muunnoksesta on suttuinen, epämääräisiä väripin-
                     
    toja sisältävä kuvatus. Edes pelien ohjeista ei aina saa selvää, 
                     
    ja hyötykäyttöön siitä ei todella ole. Kuvan silmiä rasittavaan 
                     
    välkkymiseen on kehitetty taajuutta nostavia 50_60HZ-ohjelmia. 
                     
    Ne kaatavat modulaattorin kuvan välittömästi.
                     
    Johtopäätös: Kenenkän ei pitäisi katsella ST:n kuvaa TV:stä 
                     
    modulaattorin  välityksellä. En ehdota välttämättä uutta moni-
                     
    toria, vaikka Atarin mustavalkomonitori onkin hieno peli, ja 
                     
    multisyncit halpenevat  koko ajan. Sensijaan: hankkikaa johto, 
                     
    eron tulette huomaamaan heti. RF-johto modulaattorista TV:n 
                     
    antenniliittimeen pitää korvata Atari - SCART-monitorijohdolla. 
                     
    Lähes kaikissa uudehkoissa TV-vastaanottimissa on SCART-liitin, 
                     
    jonka kautta RGB-kuva välittyy. On tietysti vielä vanhojakin 
                     
    vastaanottimia, mutta niissäkin saattaa olla tuo RGB-liitin, 
                     
    vaikka toisen muotoisena (esim Saloran 14'). Sitäpaitsi perheen 
                     
    kakkostelevisioksi voi ostaa pikkuisen monitoriksi kelpaavan 
                     
    laitteen. Hintahaitari johdoissa on jotakin 90-180:-. Askarteli-
                     
    joille löytyy liittimien johtojärjestys käyttöohjeista, lehdistä 
                     
    tai monisteena ST-Klubin Pirkanmaan osastolta.

Takaisin

(C) Marko, Suomen Atari-sivut / ArkiSTo 2003