ATARILLA ALOITTAMISEN VAIKEUKSISTA

 Lienee viisainta aloittaa kertomus käyttäjäpuolen esitte-
                     
     lyllä. Olen 38-vuotias yhteiskuntatieteellisen alan sekatyö-
                     
     mies ja samalla  19 ja 12 -vuotiaiden koltiaisten isä.  
                     
     Työssäni olen käyttänyt jo useamman vuoden ajan DECiä ja VAXia 
                     
     tilastollisiin analyyseihin ja tekstinkäsittelyyn.  Ennen Ata-
                     
     ria meillä oli kotona noin vuodesta -84 Siclair Spectrum.  
                     
     Spectrumilla tuli paitsi pelattua myös tehtyä jotain nauretta-
                     
     van pientä Basicilla.       
                     
          
                     
          Kaikki alkoi oikeastaan siitä, kun Spectrumin naksunäp-
                     
     päimistö  lakkasi välittämästä joitakin komentoja Z80:lle.  
                     
     Siinä vaiheessa päätin, että on jo korkea aika kotonakin 
                     
     siirtyä "kuminäppäintasolta" kehittyneempiin koneisiin.  Käy-
                     
     tyäni läpi noin kolme Bitin ym. alan lehden vuosikertaa tulin 
                     
     lopulta siihen tulokseen, että Atari 1040 on juuri "se oikea" 
                     
     kone meikäläiseen huusholliin. So. kone, joka paraiten yhdis-
                     
     tää erilaisia kotikutoisia huvittelu- ja hyötynäkökohtia.
                     
          
                     
          Kaupat tehtiin Triosoftissa keväällä 1989. Kaupassa ko-
                     
     neen ohella tuli mukaan ruotsinkielinen käyttöjärjestelmä.
                     
                     
                     
          
                     
          Koneen käyttöönotto
                     
                     
                     
          Konetta hankittaessa saatu suullinen ja kirjallinen
                     
      käyttöönottotuki oli lievästi sanoen vaatimaton.
                     
      Kaupantekohetkellä myyjillä ei ollut suomenkielistä manuaa-
                     
     lia,  joten  saimme  mukaamme  90  sivuisen  ruotsinkielisen 
                     
     "handbookin".  Saatua manuaalia voi väittää todella kevyeksi 
                     
     lähtölukemistoksi  ottaen huomioon mm.  sen mitä ST  koneena 
                     
     sisältää  tai mitä kaikkia temppuja sillä periaatteessa  voi 
                     
     tehdä.  Itse asiassa hyvä leivänpaahtimen käsikirja sisältää 
                     
     lähes yhtä paljon tietoa. 
                     
                     
                     
     Toisaalta  GEMin  käyttäjäliityntä on  perusjippojen  osalta 
                     
     niin helppo,  että ainakin pelien pelaamiseen pääsee käsiksi 
                     
     ilman manuaalejakin.  Tenkkapoo tulee vastaan kuitenkin 
                     
     silloin kun yrittää päästä pitemälle.
                     
                     
                     
          Manuaalin  puolesta STn mukana tullut  käyttäjävihkonen 
                     
     on todella suppea verratuna vaikkapa vain Spectrumin  mukana 
                     
     saatuun oppaaseen.    Tosin Spectrumin manuaalista suuri osa 
                     
     on Basic-komentojen esittelyä mutta mahtuu siihen myös  sel-
                     
     vitys I/O -porteista,  muistin rakenteesta,  systeemimuuttu-
                     
     jista, Z80-konekielestä, merkkijoukosta ym.
                     
                     
                     
          Petettiinkö minua?   Ovatko kaikki muutkin Atarin osta-
                     
     jat  joutuneet tyytymään yhtä  suppeaan  käsikirjaan?  Saako 
                     
     mitään kehittyneempää käsikirjaa pulittamatta pussistaan vä-
                     
     hintään 200 mk? 
                     
                     
                     
                     
                     
     Linjaliikennöinnin harjoittelua
                     
                     
                     
          Huvittelu-  eli pelipuolella on tähän asti mennyt -  ja 
                     
     menee - lujaa.  Ts. kone on täyttänyt vähintäänkin kaikki ne 
                     
     odotukset, joita sille alun perin asetettiin.  Huvittelupuo-
                     
     lella ei myöskään ole ollut sen ihmeellisempiä vaikeuksia.
                     
        Sen  sijaan hyötypuolella vaikeuksia  on  ollut  selvästi 
                     
     enemmän.
                     
                     
                     
          Koska käytän työssäni yliopiston VAXissa olevaa tekstin-
                     
     käsittelyjärjestelmää sain päähäni ajatuksen ryhtyä liikennöi-
                     
     mään VAXiin kotoa käsin. Johtoajatus oli suunnilleen se, että 
                     
     pystyn  järjestämään työt/työajan entistä  joustavammin  jos 
                     
     minulla  on  yhteys isoon koneeseen  sekä  työpaikalta  että 
                     
     kotoa.  
                     
                     
                     
               Aloitin liikennöinin jokseenkin nollatilanteesta, 
                     
     so. en aluksi tiennyt asiasta käytännöllisesti katsoen mitään. 
                     
     Olin tosin käyttänyt aikaisemmin DECin VT52 ja VT100 päätteitä 
                     
     modeemiyhteyden kautta mutta mikron kanssa pelatessa asiat 
                     
     tulevat selvästi konstikkaimmiksi. Joka tapauksessa saatuani 
                     
     käyttööni vanhan nokialaisen modeemin päätin kylmästi yrittää 
                     
     yhteydenottoa Atarin  VT52-emulaattorilla.  Yhteydenotto on-
                     
     nistui yllättävästi ns. kerta heitolla.
                     
                     
                     
          Asiassa oli vain se vika, että käyttämäni tekstinkäsitte-
                     
     lyohjelma vaati kunnolla toimiakseen VT100 -päätteen.  Tässä 
                     
     vaiheessa astui onneksi Kunzi mukaan kuvaan.   Kunzilta sain 
                     
     kuulla,  että PD-ohjelmistossa on olemassa Uniterm  -niminen 
                     
     liikenöintiohjelma,    jolla   olisi   mahdollista    päästä 
                     
     eteenpäin. Ok, ohjelma hankittiin ja taas yrittämään.
                     
                     
                     
          
                     
     Joitakin vaikeuksia     
                     
                     
                     
          Unitermin käyttöohje oli ruudulle kirjoitettuna varsi-
                     
     naista puuroa.  Kaikki sanat kirjoittuivat yhdeksi pötköksi 
                     
     perä perän jälkeen ilman minkäänlaisia välilyöntejä. Sen enem-
                     
     pää asiaa ajattelematta siirsin koko ohjekirjatiedoston uni-
                     
     termin kautta VAXiin.  Ajattelin VAXin tekstinkäsittelyohjel-
                     
     malla muokata tekstin selvempään muotoon. Mutta kuinkas kävi-
                     
     kään: tekstinkäsittelyohjelma jämähti kiinni ensimmäiseen - 
                     
     ruudulla näkymättömään - ohjausmerkkiin eikä suostunut käsit-
                     
     telemään po. tekstiä lainkaan.
                     
                     
                     
          Jatkossa sain taas Kunzilta kuulla, että PD ohjelmistossa on 
                     
     ohjelmia, jotka puhdistavat teksturilla tehdyt tekstitiedostot 
                     
     ohjausmerkeistä ja joilla tekstitiedostot saa myös ruudulla 
                     
     luettavaan muotoon.
                     
                     
                     
          Toisaalta  kun VAXin  tekstinkäsittelyohjelmassa  antaa 
                     
     komennon Esc-E unitermin pääteasetukset muuttuvat ja  taval-
                     
     lisesti yhteys sekoaa.
                     
                     
                     
          Lisäksi tähän asti on jäänyt epäselväksi kuinka unitermin 
                     
     makroja oikein tehdään ja Ä:n saa teksturiin vain painamalla 
                     
     kolmea  näppäintä  (Shift + Alternate +  Ü).  Kuka  auttaisi 
                     
     Lyytiä?
                     
                     
                     
          
                     
     Romahdus
                     
                     
                     
          Juuri  kun sain liikennöinnin -  ja  esim.  tiedostojen 
                     
     siirron  - sujumaan jokseenkin sutjakasti  tapahtui  jotakin 
                     
     odottamatonta.  Aluksi kaikki vaikutti pelkältä satunnaisel-
                     
     ta linjavirheeltä:  ruutu täyttyi epämääräisistä  merkeistä, 
                     
     kursori  alkoi  välkkyä  epämääräisesti,   samoin  unitermin 
                     
     "statuslinelle"  ilmaantui epämääräisiä  numeroita.  Lopulta 
                     
     yhteys  katkesi  täydellisesti  - enkä  ole  tähän  mennessä 
                     
     saanut  sitä enää kuntoon!   Nokialainen ei kerta  kaikkiaan 
                     
     enää  noteeraa  millään tavalla  "call  data"  -kutsuun,  ei 
                     
     myöskään kokeilemani toinen nokialainen.   Missä vika?  Kuka 
                     
     neuvoisi? Mistä apu? Kuka korjaa?
                     
                     
                     
          Oliko  RS-kaapelissa liikaa  nastoja?  Levisikö  Atarin 
                     
     output-puolelta jotakin?   Bitissä 3/89 (s. 36-37)  on juttu 
                     
     linjaliikennöinnistä Amigalla.   Siinä sanotaan mm.  seuraa-
                     
     vaa:  "Amigan sarjaportti ei ole standardin mukainen,  joten 
                     
     älä koskaan käytä RS-johtoa,  jossa on kytkettynä kaikki  25 
                     
     nastaa!" Amigan sarjaportissa on noin kuusi  nastaa,  joiden 
                     
     väärin kytkeminen saattaa rikkoa koneen?   Ei kai vaan  Ata-
                     
     rilla  ole  sama juttu?  Käyttämässäni kaapelissa  oli  alun 
                     
     perin  kytkettynä noin 15 nastaa ja koneen manuaalin  mukaan 
                     
     tarvitaan  10 nastaa.   Manuaalissa ei kuitenkaan  varoiteta 
                     
     mistään liikakytkenöistä mitään. 
                     
                     
                     
       Selvää on ainakin se, että Ataria Tampereella myyvät liik-
                     
     keet  eivät osaa auttaa asiassa.   Atari on  ollut  kuulemma 
                     
     "niin varma kone,  että tällaisten ongelmien eteen ei  vielä 
                     
     ole  jouduttu".  Toisaalta ei näytä olevan edes täyttä  var-
                     
     muutta  siitä kumpi Atarin nykyisistä maahantuojista  vastaa 
                     
     koneen  huollosta.  Mutta  olipa kumpi tahansa  huoltoon  on 
                     
     arvioiden mukaan "varmasti useiden kuukausien jonotus".
                     
                     
                     
     (L)opetus:
                     
                     
                     
          Satunnaisen  koneenkäyttäjän kannalta tilanne  on  jok-
                     
     seenkin ristiriitainen: yhtäältä tietoa on (omassa päässä)
                     
      liian  vähän ja  jokseenkin samassa tietoa  on  (saatavana, 
                     
     ainakin periaatteessa) liian paljon.  Esim. kerholehdessä on 
                     
     useita ansiokkaita,  laitteiston kehittyneempään  hallintaan 
                     
     perehdytäviä erillisjuttuja.   Kuitenkin käytyään läpi  noin 
                     
     kolme  kerholehteä satunnainen koneenkäyttäjä alkaa jo  tus-
                     
     kastua - ja tuskastua nimenomaan tiedon määrään ja  jäsenty-
                     
     mättömyyteen eli suomeksi sanottuna sen levällään oloon.
                     
                     
                     
          Seuraava  ajatus saattaa olla täysin utopistinen  mutta 
                     
     esitän sen siitä huolimatta.  Olen nimittäin DECin  käyttöön 
                     
     liityvistä  pulmista ehkä puolet pystynyt selvittämään  käy-
                     
     mällä  läpi  tietokonekeskuksen ylläpitämiä  ja  päivittämiä 
                     
     HELPpejä.
                     
                     
                     
          Eikö kerholehteen voisi rakentaa oman sisäisen  helppi-
                     
     systeemin, jota koottaisiin ja päivitettäisiin lehti lehdel-
                     
     tä  ja  joka  avustaisi  aloittelijoita  -  ja  muitakin   - 
                     
     eteenpäin.
                     
                     
                     
     Hyvää uutta vuosikymmentä!
                     
                     
                     
     Tapio Koivisto

Takaisin

(C) Marko, Suomen Atari-sivut / ArkiSTo 2003