Valokuva monitorikuvasta


Värimonitorin ruutuun saa näkösälle komeita fraktaaleja, Neon- ja Degas-
                     
kuvia tai peräti Spectrumin monicolourilotteluja, mutta heti kun 
                     
hehkuva putki sammutetaan ilmestyy näkyviin oma naama vihertävän 
                     
kiiltävällä kuperalla pinnalla.^^     ^^31 Kuvia ei voi esitellä 
                     
ulkopuolisille ilman ST:tä. Paitsi ottamalla valokuvan ja näyttämällä 
                     
dian tai paperivedoksen. 
                     
                     
                     
Mikromonitori toimii periaatteessa samoin kuin televisioruutukin. 
                     
TV-kuva on silmän hitauteen perustuva silmänkääntötemppu. 
                     
Hitaus johtuu siitä, että valon synnyttämä ärsytys säilyy verkkokalvolla 
                     
jonkin aikaa senkin jälkeen, kun valo on hävinnyt. Kaikki elävien kuvien 
                     
esittämistekniikat perustuvat liikkumattomien kuvien nopeaan 
                     
esittämiseen peräkkäin. On todettu, että välkkymisen tunne häviää, kun 
                     
kuvia esitetään noin 50 kappaletta sekunnissa. Elokuvassa kuvaruutuja 
                     
esitetään kuitenkin vain 24 sekunnissa. Asia on ratkaistu esittämällä
                     
sama kuva useampaan kertaan pimentäen se välillä. 
                     
                     
                     
Kuvaputkella yksittäinen kuva muodostuu terävän pisteen pinnalle 
                     
piirtämistä juovista. Muuttamalla pisteen kirkkautta saadaan 
                     
kuvapinnalle syntymään eri kirkkausasteita. Juovia pitää olla noin 500, 
                     
ettei ne erottuisi toisistaan. Taas tehdään teknisistä syistä 
                     
silmänkääntötemppu ja esitetäänkin yhtä kuvaa kohden kaksi puolikuvaa. 
                     
Näitä puolikuvia eli kenttiä esitetään 50 sekunnissa.
                     
Aivot muodostavat näistä kahdesta peräkkäisestä kentästä terävän kuvan. 
                     
Eurooppalaisessa tv-järjestelmässä on kuvian juovien lukumääräksi 
                     
sovittu 625 ja kenttiä esitetään 50 sekunnissa, joten kokonaisia kuvia 
                     
esitetään 25 sekunnissa. 
                     
                     
                     
Valokuvauksen suhteen ylläkerrottu tarkoittaa, että valotusajan pitää 
                     
olla vähintään niin pitkä että kahden puolikuvan muodostama kuva 
                     
valottuu filmille kokonaisena. Valotusajan pitää olla siis 1/25 
                     
sekunttia tai pitempi, muutoin kuvaan tulee myös kahden pyyhkäisykentän 
                     
välinen raja näkyviin. Näin syntyvä juova on vinottain kuvan ylimenevä, 
                     
koska se liikkuu valotuksen aikana. Käytännössä tuo teoreettinen 1/25 
                     
valotusaika ei riitä vaan sen pitää olla vähintään 1/4. Valotusaikaa ei 
                     
saa asettaa myöskään liian pitkäksi, koska silloin puolestaan rupeaa 
                     
näkymään itse kuvassa olevan liikkeen aiheuttama epäterävyys.
                     
                     
                     
Pitkän valotusajan takia joudutaan käyttämään jalustaa, mikä kuitenkin 
                     
on hyvä rajauksen paikoilleen osumisen takia. Valonmittauksen voi 
                     
suorittaa suoraan kuvaruudulta. On muistettava vain, että koska 
                     
valotusmittarit valottavat keskiharmaan mukaan, niin vaaleata kuvaa 
                     
pitää valottaa enemmän eli pitää avata aukkoa. Valotusaikahan määräytyy 
                     
kuvanmuodostuksen mukaan.
                     
                     
                     
Kuvaruudun kuperan pinnan takia olisi hyvä käyttää pitempää polttoväliä 
                     
kuin laajakulmaobjektiivia. Normaalikaan ei tahdo oikein riittää. 
                     
Kauempaa otettaessa kuvan reunoja kohden tapahtuva kaareutuminen 
                     
vähenee. Kupera pinta heijastaa kaiken laajalta alueelta kuvaruudun 
                     
edessä olevasta ympäristöstä. Tiedän kokemuksesta, että mitään 
                     
töttöröitä mustasta pahvista ei kannata askarrella. Hyvin heijastukset 
                     
saa pois vain pimeässä tilassa.
                     
                     
                     
                                       ST-kolli

Takaisin

(C) Marko, Suomen Atari-sivut / ArkiSTo 2003