Hannu Mallat:
                     
                     
                     
Irrationaalisen ohjelmankehityksen perusteet
                     
--------------------------------------------
                     
                     
                     
Tämä tarina kertoo Satunnaisesta Ohjelmoijasta nimeltä Oskari. Oskari
                     
on täysin kuvitteellinen henkilö, mutta ehkäpä tunnistat muutaman Oskarin 
                     
piirteen itsessäsi.
                     
                     
                     
Alussa Oskari saa idean. Kukaan ei oikein tiedä, mistä ideat varsinaisesti 
                     
tulevat. (Itselläni on epäilyksiä korkeamman sivilisaation vaikutuksesta 
                     
asiaan, mutta en ole vielä pystynyt todistamaan niitä). Idea
                     
saattaa olla huono, ja kun Oskari pyörittelee ideaa mielessään, ikään
                     
kuin tarkastellakseen sitä perusteellisesti joka puolelta, hän saattaa
                     
havaita jonkin vian, ehkä pienen ja merkityksettömän, mutta vian kuitenkin. 
                     
Tämä johtaa siihen, että idea ajautuu jonnekin Oskarin mielen
                     
vähän käytetylle alueelle, suoraan sanoen kaatopaikalle, jossa se
                     
peittyy Oskarin aivojen sivuuttaman informaatiotulvan alle. Tähän infor-
                     
maatiotulvaan sisältyy muun muassa kaikki vanhempien, opettajien ja
                     
yleensäkin korkeampien auktoriteettien suustaan päästämä puppu. Idea
                     
saattaa vielä taistella vastaan ja käydä yöllä hyökkäykseen unen kautta, 
                     
mutta rehellisesti sanoen on todettava, ettei hylätyillä ideoilla
                     
ole suurtakaan toivoa.
                     
                     
                     
Mikäli idea on hyvä, Oskarin mieli kypsyttelee sitä ennalta määräämättömän 
                     
ajanjakson verran. Tämän ajanjakson pituus vaihtelee muutamista 
                     
hetkistä jopa vuosikausiin. Jälkimmäisessä tapauksessa idealla on
                     
aihetta todelliseksi kuningasajatukseksi, koska se on selvinnyt huomattavan 
                     
pitkän ajan siinä kaoottisessa virranpyörteessä, jota Oskarin
                     
ajukoppa edustaa.
                     
                     
                     
Idean kypsyttyä Oskari aloittaa ohjelmoimisen. Oskarin luonteenpiirteisiin 
                     
kuuluu se, että hän syöksyy innostuttuaan jostain eteenpäin
                     
täyttä vauhtia, juurikaan miettimättä tekojensa seurauksia. Juuri Oskarin 
                     
kaltaiset henkilöt ohjelmoivat niitä harakanpesiä, joista he itsekään 
                     
eivät saa selkoa parin kuukauden päästä. Oskari ei tästä kuitenkaan 
                     
välitä, koska hänelle on tärkeintä periaate: "Kun se toimii,
                     
jätä se rauhaan."
                     
                     
                     
Jos Oskari on todella innostunut (kuten hän yleensä ohjelmoinnin alkuvaiheessa 
                     
on), hän saattaa vääntää koodia yöt ja päivät läpeensä niin
                     
keskittyneesti, että ilman äidin huolenpitoa hän kuolisi nälkään näppäimistön 
                     
ääreen. Mikäli ohjelma on lyhyt, Oskari saattaa jopa saada
                     
sen valmiiksi. Ohjelmointiajan venyessä Oskari alkaa kuitenkin tarkemmin 
                     
harkita tekojaan. Ohjelmointivauhti hidastuu yliäänennopeudesta
                     
mateluun, kun Oskarin innokkuus sammahtaa kuin nuotio syyssateessa.
                     
Ohjelmoinnin aikana tapahtuvat vastoinkäymiset nopeuttavat tätä prosessia 
                     
entisestään. Loppujen lopuksi Oskari kyllästyy ohjelmoimiseen,
                     
deletoi levyltä hengentyönsä ja unohtaa koko jutun vannoen, ettei ikinä 
                     
enää ryhdy ohjelmoimaan hetken mielijohteesta. Ainakaan ennen ensi
                     
kertaa...
                     
                     
                     
Oskari soveltaa samaa periaatetta lähes kaikkeen muuhunkin älyä ja
                     
pitkäjänteisyyttä vaativaan toimintaan. Niinpä Oskarista joskus tuntuukin, 
                     
ettei hän saa mitään aikaan. Vaikka Oskarilla olisikin potentiaalia 
                     
todella mahtaviiin tuloksiin, lyhytjänteisyytensä ja kireän
                     
pinnansa vuoksi hän ei saa mitään valmiiksi. Ongelman ratkaisu olisi
                     
se, että Oskari opettelisi ajattelemaan ennen toimimista ja kestämään
                     
pienet, usein merkityksettömät vastoinkäymiset. Miksei hän tee sitä ?
                     


Takaisin

(C) Marko, Suomen Atari-sivut / ArkiSTo 2003