Tanssimusaa Atarilla
                     
                     
                     
     Tuskin  kukaan  on  nähnyt koskaan suomalaista tanssi/rock/tms-
                     
     yhtyettä  jolla  olisi Atari keikalla. Tosiasiassa Ataria kyllä
                     
     käytetään  mutta  miten,  se  selviää luettuasi jutun. Allekir-
                     
     joittanut  on  jo useita vuosia tehnyt musiikkia koneilla, Ata-
                     
     rillakin  jo  nelisen  vuotta. Aiemmin tein Atarilla pääasiassa
                     
     sävellys/sovitus/opetustöitä  mutta  noin  vuosi  sitten  aloin
                     
     tehdä  myös  "taustoja" tanssiorkesterin tarpeisiin. Tiedossani
                     
     on  useita  muusikkoja,  jotka  ammatikseen tekevät sekvenssejä
                     
     keikoille.
                     
                     
                     
     Mutta  niin  kuin  sanottu  keikalla  ei  Ataria  näy, syynä on
                     
     yksinkertaisesti  se,  että  ahtaisiin  ja hämäriin usein huma-
                     
     laisten  kansoittamiin  tanssipaikkoihin  ei ole järkevää viedä
                     
     tietokonetta.  Sen  sijaan  Atarilla tehdyt kappaleet voi viedä
                     
     keikalle  mukanaan,  esim.  Korgin T-sarjan koneisiin on helppo
                     
     siirtää  vaikkapa Notatorilla tai Cubasella tehdyt kappaleet ja
                     
     uusi  Korgin  "Oiva"Pro  lukee suoraan MIDI-fileä. Itse asiassa
                     
     melkein  kaikkiin  vanhoihin "hardware"-sequihin on mahdollista
                     
     siirtää  tietoa Atarista MIDIn välityksellä, paljon käytetty on
                     
     esim. Rolandin MC500 sekvensseri.
                     
                     
                     
     Sekvensseri  on  oiva  apu  keikkakäytössä ja oikein käytettynä
                     
     myös  musiikillisesti  hyväksyttävä asia. Oikeaa käyttöä ei to-
                     
     sin  ole  se, että koneelta tulee kaikki ja bändi on vain soit-
                     
     tavinaan.  Pari  vuotta sitten eräs bändi sai järvenpääläisestä
                     
     ravintolasta  kenkää  sen takia että rumpali luki lehteä soiton
                     
     aikana.  Mutta  järkevässä käytössä sekvensseri lisää huomatta-
                     
     vasti  bändin  mahdollisuuksia.  Itse  esim.  esitän jatkuvasti
                     
     triolla  (kolmen  miehen  bändi) Toton, Phil Collinsin, Michael
                     
     Jacksonin   jne.  kappaleita  taustoiltaan  hyvin  alkuperäisen
                     
     kuuloisesti,  eli  musiikkia  joka  on tehty ehkä 6-10 miehisin
                     
     kokoopanoin  (tai  yksi  mies ja Atari). Koneelta tulevat soit-
                     
     timet   vaihtelevat  tietenkin  kappaleittain.  Orkesterissamme
                     
     sekvensseristä  tulevat  yleensä  basso,  osa jousi- ja brassi-
                     
     soundeista   sekä  percussion  instrumentit.  "Livenä"  tulevat
                     
     laulu,  rumpusetti,  kitara  ja kosketinsoittimen soolo- ja me-
                     
     lodiaosasto.
                     
                     
                     
     Koska  akustiset  rummut  -  vanhat  Ludwigini,  on myös "midi-
                     
     tetty",    tulee    niiden  akustisen  äänen  lisäksi  stereona
                     
     sämplätyt  rumpusoundit. Tästä rumpujen "triggaamisesta" - siis
                     
     midityksestä,    on    se  hyöty  että  sekvensseriltä  tulevat
                     
     rumpuäänet  ja rumpalin soitto tulevat samasta äänilähteestä ja
                     
     kuulostavat   yhtä  hyviltä.  Itse  asiassa  kun  haetaan  tänä
                     
     päivänä  hyvää rumpusoundia on rumpujen miditys paljon helpompi
                     
     tie kuin soundien hakeminen mikittämällä.
                     
                     
                     
     Itse  teen  sekvenssit  kotona Cubasella mutta orkesterin "kos-
                     
     ketinpaavo"  tekee  saman  Notatorilla,  sillä  sinänsä  ei ole
                     
     suurta  merkitystä.  Keikalle  ne viedään MIDI-fileinä OivaPro-
                     
     hon,  jonka  sekvensseri  ne sitten keikalla soittaa. Äänet tu-
                     
     levat  Oivan  lisäksi  Yamaha  SY77:sta,  Kurzweill  PX1000:sta
                     
     Korgin  T3:sta ja rumpusoundit AlesisD4:sta. Aiemmin sekvenssit
                     
     soitettiin  T3:lla,  joka kuitenkin on siinä hommassa ehkä hiu-
                     
     kan  epävarma.  T3  aina  silloin tällöin yllätti tyhjentämällä
                     
     muistinsa    kesken    soiton  ja  se  taas  saattaa  aiheuttaa
                     
     hämmennystä  yleisössä  kun "puolet" bändistä katoaa kesken es-
                     
     ityksen.
                     
                     
                     
     Yksi  syy siihen että itse tietokonetta ei viedä keikkapaikalle
                     
     on  myös  se,  että tärinä (varsinkin laivoilla) on liian suuri
                     
     tietokoneen  siedettäväksi.  Eestiläisen  ystäväni  1040 hajosi
                     
     Tallink-laivan    tärinään    ja   hän  käytti  sitä  etupäässä
                     
     hytissään.  Tietysti  lyhyet  sähkökatkokset  myös  aiheuttavat
                     
     silloin  tällöin  harmia. Jos syntikkana sattuu lisäksi olemaan
                     
     vaikkapa  disketiltä  ladattava  sampleri,  menee MIDI-fileiden
                     
     lisäksi aikaa soundien uudelleen lataamiseen levykkeeltä.
                     
                     
                     
     Teknisiä  ongelmia  suurempi vaiva on yleensä se, että sekvens-
                     
     serin  kanssa  ei  ole helppo soittaa, rumpalilta se vaatii eh-
                     
     dotonta  tarkkuutta  jotta kappaleet (se mitä livenä soitetaan)
                     
     yleensä  pysyvät  kasassa.  Eli  lavalla  on  oltava rumpalille
                     
     toimiva  monitorointi siitä mitä sekvensseri soittaa. On paljon
                     
     väärinkäsityksiä  sekä  muusikoilla että muilla siitä mitä sek-
                     
     vensseri  tekee  ja mitä ei. Sekvensseri eli "kone" ei tee huo-
                     
     nosta  soitosta  hyvää ja toisaalta (toisin kuin monet muusikot
                     
     luulevat)  sekvensserillä  tehty  musiikki  ei  ole välttämättä
                     
     konemaista, jos ei sitä varta vasten halua.
                     
                     
                     
     Sekvensserit   ovat  luultavasti  tulleet  jäädäkseen,  ainakin
                     
     siihen  asti  kunnes  keksitään parempia tapoja esitettävän mu-
                     
     siikin  tallennukseen.  Ne  kannattaa  hyväksyä kuitenkin sillä
                     
     varauksella  että  musiikkia  täytyy  edelleen opiskella, jotta
                     
     osaisi  tehdä hyviä sekvenssejä ja omaa soitintaan täytyy osata
                     
     soittaa,  jotta  pystyisi soittamaan yhdessä sekvensserin kans-
                     
     sa.
                     
                     
                     
     Suomessa  ja  muuallakin suuri osa Atarin käyttäjistä on muusi-
                     
     koita,  luultavasti  siksi että edelleen käyttökelpoisimmat mu-
                     
     siikkisovellukset   ovat  Atarille.  Usein  soittajien  käsissä
                     
     Atari  on  kuitenkin  "vain"  yksi soitin muiden joukossa, sitä
                     
     käytetään  mutta  siitä ei tehdä numeroa. Se on ehkä syy siihen
                     
     miksi  ST-klubissa on niin vähän muusikoita, eihän Suomessa ole
                     
     Korg-yhdistystäkään  vaikka  Korg-merkkiset soittimet ovat laa-
                     
     jalti  soittajien  käytössä.  Atari  kuitenkin eroaa "Korgista"
                     
     siinä,  että  sillä voi tehdä myös vaikkapa orkesterin esitteet
                     
     ja sitä eivät monet muusikot valitettavasti tiedä.
                     
                     
                     
          Mikko Virto, muusikko

Takaisin

(C) Marko, Suomen Atari-sivut / ArkiSTo 2003