Suomessa on suhteellisen vähän Ataristeja, ja hekin asuvat usein 
                     
erillä toisistaan. Moni Ataristi varmasti harmittelee, ettei hän tunne 
                     
ketään toista sopivan matkan päässä asuvaa Ataristia itsensä lisäksi. 
                     
Lisäksi Atari-kohtaisiin kysymyksiin on hyvin vaikeaa löytää 
                     
vastauksia, kun ei ole ketään jolta kysyä. Suomalaisista tietokonealan 
                     
lehdistä ei ole Ataristeille paljonkaan iloa, sillä nehän tunnetusti 
                     
käsittelevät kaikkea muuta kuin Ataria (toisinsanoen PC:tä, 
                     
Macintoshia ja Amigaa). Atari-jälleenmyyjän löytäminen kotinurkilta on 
                     
suunnilleen yhtä epätodennäköistä kun lottopotin voittaminen. On siis 
                     
varsin ymmärettävää että Ataristi, joka asuu eristyksissä muista 
                     
Ataristeista eikä saa tukea koneelleen, varsin pian kyllästyy 
                     
koneeseensa ja laittaa sen nurkkaan pölyttymään.
                     
                     
                     
Asiat eivät silti ole niin hullusti kuin miltä näyttää. On olemassa 
                     
tapa saada yhteys satoihin suomalaisiin Ataristeihin kohtalaisen 
                     
halvalla. Vastaus ongelmaan on modeemi.
                     
                     
                     
                     
                     
                     
                     
 Mikä on modeemi ja mihin sitä käytetään? 
                     
                     
                     
Modeemi on varsin käytännöllinen kapistus, jolla voit olla 
                     
puhelinlinjoja pitkin yhteydessä toisiin tietokoneisiin. Usein 
                     
modeemien omistajat käyttävät modeemiaan soittaakseen ns. 
                     
elektronisiin postilaatikkoihin, tuttavallisemmin "purkkeihin". Purkit 
                     
ovat tietokoneita joihin modeemien omistajat voivat soittaa 
                     
jättääkseen sinne viestejä (messuja) toisille käyttäjille, esimerkiksi 
                     
kysyäkseen jotain koneestaan. Purkeista on myös mahdollista siirtää 
                     
(imeä, downloadata) koneelleen uusia ohjelmia. Purkit toimivat siis 
                     
ennen kaikkea käyttäjiensä keskustelufoorumina. Keskustella voi vaikka 
                     
mistä aiheesta, esimerkiksi autoista, tietokoneista, ohjelmista, 
                     
ruokalajeista ja sadasta muusta asiasta. Lisää näistä purkeista taikka 
                     
bokseista voit lukea edellisen valikon kohdasta "Boksit, mitä ne ovat 
                     
ja mitä niissä tehdään?".
                     
                     
                     
Modeemi toimii siten, että se muuttaa digitaalisen tiedon ääneksi ja 
                     
lähettää äänen puhelinlijaa pitkin toiselle modeemille, joka 
                     
vuorostaan muuttaa äänen takaisin digitaaliseksi tiedoksi jota 
                     
tietokone osaa käsitellä. Modeemin lähettämää ääntä kutsutaan 
                     
kantoaalloksi, englanniksi "CARRIER".
                     
                     
                     
                     
                     
                     
                     
 Mitä tarvitsen soittaakseni modeemilla? 
                     
                     
                     
Mielessäsi on varmasti jo käynyt kysymys "Mutta mitä tämä sitten tulee 
                     
maksamaan?". Modeemilla soittaminen ei itseasiassa ole, viisaasti 
                     
harjoitettuna, kallista puuhaa. Itse modeemin lisäksi tarvitsee vain 
                     
terminaaliohjelman, joka on ohjelma joka välittää kirjoittamasi 
                     
tekstin toiselle koneelle, ja vastaavasti toiselta koneelta tulevan 
                     
tekstin omalle ruudullesi. Se hoitaa yleensä myös up- ja download 
                     
toiminnot, eli tiedostojen siirtämiset purkkiin/purkista. 
                     
                     
                     
Terminaaliohjelmia on joka makuun, ja suuri osa niistä on täysin 
                     
vapaasti saatavilla olevia, ei-maksullisia ohjelmia. Tältä disketiltä 
                     
löydät terminaaliohjelman jolla pääset alkuun. 
                     
                     
                     
Jotta modeemi ja tietokone pystyisivät kommunikoimaan keskenään, 
                     
tarvitaan vielä kaapeli niitä yhdistämään. Kaapelin saa ostettua 
                     
useimmasta tietokonealan liikkeestä, ja yleensä saa oikeanlaisen 
                     
kaapelin pyytämällä yksinkertaisesti modeemikaapelia. Kannatta 
                     
kuitenkin varmuuden vuoksi hankkia modeemi ensin, sitten katsoa 
                     
modeemin liitäntää sekä koneen takana olevaa liitäntää, ja ostaa 
                     
kaapeli joka sopii kumpaankin päähän.
                     
                     
                     
Atari ST/e sekä TT-sarjan koneissa on 25-napainen urosliitäntä (kuva 
                     
alla). Modeemeissa on yleensä 25-napainen naarasliitäntä (kuva alla).
                     
                     
                     
      Atarin modeemiliitäntä         Modeemin liitäntä kaapelille
                     
 Atarin modeemiliitäntä         Modeemin liitäntä kaapelille
                     
                     
                     
      . . . . . . . . . . . . .      o o o o o o o o o o o o o 
                     
       . . . . . . . . . . . .        o o o o o o o o o o o o
                     
Toisin sanoen, yleensä pärjää kaapelilla jossa on toisessa päässä 25-
                     
napainen urosliitäntä ja toisessa vastaava naarasliitäntä. Jos asia 
                     
tuntuu monimutkaiselta, voi neuvoa aina kysyä liikkeen myyjiltä.
                     
                     
                     
Falconin ja ehkä myös Mega STe-koneiden modeemiportit ovat hiukan 
                     
erilaisia. Ainakin Falconin modeemiportti on pienempi kuin normaali 
                     
25-nastainen portti. Falconissa käytetään uusien PC-koneiden tyylistä 
                     
9-nastaista modeemiporttia. Jos koneessasi on tämäntapainen 
                     
modeeimportti, pitää sinun ostaa kaapeli joka sopii tähän 9-nastaiseen 
                     
liitäntään.
                     
                     
                     
Kaapelin hinta ei ole hirveä, suunnilleen sadalla markalla luulisi 
                     
sellaisen jo saavan.
                     
                     
                     
                     
                     
     Modeemeja on erilaisia, puolikkaita ja..
                     
                                             
                     
     Modeemeja löytyy markkinoilta vaikka kuinka monta erilaista. 
                     
     Kannattaakin siksi harkita tarkkaan minkälaisen modeemin tahtoo, 
                     
     ja kuinka paljon rahaa siihen on valmis upottamaan. 
                     
     Jos   tyytyy  2400 BPS  (Bits Per Second) -modeemiin,   ei  rahaa 
                     
     tarvitse uhrata paljoakaan. Uusia 2400 BPS-modeemeja  myydään 
                     
     nykyään jo varsin halvalla, noin 500 markalla luulisi halvimpien 
                     
     lähtevän. Käytettynä saa vielä halvemmalla. 2400 BPS-modeemit 
                     
     ovat sopivia ensikertalaisille, koska jos homma ei sitten 
                     
     erityisemmin kiinnostakaan niin rahaa ei ole tuhlattu hirveästi. 
                     
     Sitäpaitsi sellaisella pärjää vallan mainiosti ellei nyt aio 
                     
     ruveta siirtämään tiedostoja työkseen. Askelta nopeammat modeemit 
                     
     ovat sitten 9600 BPS-modeemeja, jotka ovat vähän yli 4 kertaa 
                     
     nopeampia kun 2400 BPS-mallit. Se että ne ovat yli neljä kertaa 
                     
     nopeampia johtuu siitä että nämä modeemit yleensä toimivat 
                     
     synkronisesti, johtuen virheenkorjausprotokollasta. Lisää siitä 
                     
     myöhemmin. 9600 BPS-modeemeja taitaa saada noin 1500 markasta 
                     
     ylöspäin. Tällä hetkellä markkinoiden nopeimmat modeemit pystyvät 
                     
     14400 BPS vauhtiin, sillä tulee jo isommatkin tiedostot 
                     
     muutamassa minuutissa. Nämä modeemit maksavat jo aikalailla, 
                     
     halvimmat taitavat lähteä vähän alta 3000 markan. Alta pääset 
                     
     tarkastelemaan eri modeemeja enemmän käytännölliseltä ja 
                     
     tekniseltä kannalta.
                     
                     
                     
     ^^ Yhteenveto eri modeemeista ^^14
                     
                     
                     
                     
                     
     Virheenkorjaavat/pakkaavat modeemit
                     
                                        
                     
                     
                     
     Joskus puhelinlinjalla on häiriöääniä. Nämä äänet häiritsevät 
                     
     modeemia, koska kun se sitten muuttaa äänen digitaalimuotoon, 
                     
     aiheutuu häiriöäänestä satunnaisia merkkejä jotka eivät kuuluneet 
                     
     alkuperäiseen lähetykseen. Tavallisella modeemilla soiteltaessa 
                     
     nämä häiriöt näkyvät ruudulla ns. "linjaroskana", eli ruudulle 
                     
     tulostuu satunnaisia merkkejä jotka sotkevat sitä.
                     
                     
                     
     Ongelmaan keksittiin virheenkorjaavat modeemit. Nämä modeemit 
                     
     osaavat tarkistussummia laskemalla huomata virheet ja siirtää 
                     
     virheellisen tiedon uudestaan. Virheenkorjaavat modeemit ovat 
                     
     yleistyneet nopeasti, eivätkä ne maksa paljoakaan enemmän kun 
                     
     tavalliset.
                     
                     
                     
     Kaksi yleisintä virheenkorjausprotokollaa ovat MNP ja V.42 
                     
     (LAPM). MNP:tä on motaa eri sorttia, mutta tavallisin lienee 
                     
     MNP4, joka löytyy miltei jokaisesta virheenkorjaavasta 
                     
     modeemista. V.42 on hieman uudempaa teknologiaa, ja en ole vielä 
                     
     nähnyt yhtäkään modeemia jossa olisi V.42 mutta ei MNP:tä. 2400 
                     
     BPS-modeemeissa MNP taitaa vielä olla yleisemmin käytössä kun 
                     
     V.42, mutta 9600 BPS-modeemeissa alkaakin sitten jo melkein 
                     
     poikkeuksetta olla V.42 (LAPM) -protokolla (MNP:n lisäksi).
                     
                     
                     
     Sekä MNP4 että V.42 tuovat itse virheenkorjauksen lisäksi toisen 
                     
     mukavan lisän, nimittäin synkronisuuden. Asynkronisella 
                     
     yhteydellä joudutaan käyttämään start- ja stop-bittejä, jonka 
                     
     takia 8 bitin lähettämiseen kuluu tosiasiassa 10 bittiä. Kun 
                     
     käyetään MNP4- tai V.42-virheenkorjausta, voidaan nämä start- ja 
                     
     stop bitit poistaa ja tietoa joudutaan lähettämään 20% vähemmän, 
                     
     jonka johdosta nopeus nousee 20%.
                     
                     
                     
     Nykyjään myytävissä virheenkorjaavissa modeemeissa on tietääkseni 
                     
     kaikissa myös kompressointi, eli pakkaus. Pakkausprotokollan 
                     
     osaava modeemi kompressoi linjalle lähetettävää tietoa jotta se 
                     
     veisi vähemmän tilaa ja vastaavasti siirtyisi nopeammin. Toisen 
                     
     pään modeemi purkaa sitten komrpessoidun tiedon tavalliseen 
                     
     muotoonsa ennen kun lähettää sen tietokoneelle käsiteltäväksi.
                     
                     
                     
     Pakkausprotokolla ei kuitenkaan aina onnistu tehtävässään; jos 
                     
     tieto, jota se yrittää puristaa pienempään tilaan on jo valmiiksi 
                     
     pakattu esimerkiksi jollain tietokoneen pakkausohjelmalla, sitä 
                     
     ei yleensä voida enää puristaa pienempään tilaan. Koska purkeissa 
                     
     olevat tiedostot ovat melkein poikkeuksetta jo valmiiksi 
                     
     pakattuja jollain arkistointiohjelmalla (näistä myöhemmin), 
                     
     modeemin pakkausprotokolla ei yleensä hyödytä tavallisessa 
                     
     tiedostojen imuroimisessa/lähettämisessä. Sensijaan 
                     
     pakkausprotokollat nopeuttavat tekstin ruudulle tulostumista, 
                     
     joka saattaa olla mukavaa esim. viestejä luettaessa tai purkin 
                     
     valikkoja selattaessa.
                     
                     
                     
     Yleisimmin käytetyt pakkausprotokollat ovat MNP5 ja V.42bis. 
                     
     Modeemi joka sisältää nämä protokollat osaa automaattisesti myös 
                     
     virheenkorjauksen.
                     
                     
                     
     V.42bis edustaa näistä kahdesta edistyneempää teknologiaa. Sen 
                     
     pakkausteho on parempi kun MNP5:n, ja se on "älykkäämpi" 
                     
     protokolla. V.42bis pääsee parhaimimllaan (lue: hyvin harvoin) 
                     
     jopa 400% pakkaustehoon, eli tieto puristetaan 4 kertaa 
                     
     pienempään tilaan kun mitä se alkuperäisesti oli. Lisäksi V.42bis 
                     
     ei hidasta tiedosiirtoa mikäli siirretään jo valmiiksi pakattua 
                     
     tietoa, toisin kun MNP5. V.42bis:ä käytettäessä päästään siis 
                     
     aina parhaaseen mahdolliseen tulokseen millä tahansa tiedostolla.
                     
                     
                     
     MNP5 on hieman vanhempi protokolla. Sillä päästään parhaimimllaan 
                     
     200% pakkaustehoon, eli 2 kertaa nopeampaan tiedonsiirtoon kuin 
                     
     mihin modeemi muuten pystyisi. MNP5:n huonona puolena on se, että 
                     
     se yrittää itsepäisesti pakata kaiken, vaikka se olisi jo 
                     
     valmiiksi pakattua tietoa, täten jopa hidastaen tiedonsiirtoa 
                     
     valmiiksi pakatulla tiedolla. Ottaen huomioon että 95% purkeista 
                     
     löytyvistä tiedostoista on valmiiksi pakattu jollain arkistointi- 
                     
     ohjelmalla, MNP5 saattaa olla parempi pitää pois päältä jos aikoo 
                     
     siirrellä paljon tiedostoja. Toisaalta jos aikoo lukea paljon 
                     
     viestejä, MNP5 nopeuttaa tekstin tulostumista ruudulle. MNP5 
                     
     aiheuttaa myös sen, että ruudulle tulostuva teksti tulostuu 
                     
     hieman "ryöpsähdellen". Jos tahtoo sulkea MNP5:n niin kannattaa 
                     
     kuitenkin jättää virheenkorjaus eli MNP4 päälle, sillä se 
                     
     itsessään jo nopeuttaa tiedonsiirtoa noin 20%.
                     
                     
                     
     Virheenkorjaavaa/pakkaavaa modeemia käytettäessä täytyy käyttää 
                     
     niksiä nimeltä flow control (englanniksi). Jos tahdot tietää 
                     
     siitä enemmän, lue edellisen valikon sitä koskeva juttu. Lyhyesti 
                     
     sanottuna flow control tarkoittaa sitä, että terminaali-hjelmassa 
                     
     tulee olla valittuna  optio jonka usein tunnistaa kirjain-
                     
     yhdistelmästä RTS/CTS, tai harvassa tapauksessa "hardware flow 
                     
     control" nimikkeestä. Mutta kuinka ollakaan, Atari-tietokoneiden 
                     
     TOS-käyttöjärjestelmässä on pikku ohjelmointivirhe, joka 
                     
     aiheuttaa sen, ettei tämä flow control toimi niinkun pitäisi. 
                     
     Seurauksena on vähänkin pidempien tiedonsiirtojen täydellinen 
                     
     epäonnistuminen ja yleinen turhautuminen. Vastaus ongelmaan on 
                     
     pieni AUTO-kansioon laitettava ohjelma (niitä löytyy kymmeniä 
                     
     erilaisia), joka korjaa ongelman. Tältä disketiltä löydät 
                     
     tarkoitukseen sopivan ohjelman. Mikäli suunnittelet ei-
                     
     virheenkorjaavan modeemin käyttöä, et tarvitse ohjelmaa.
                     
                     
                     
                     
                     
     Faksimodeemit
                     
                  
                     
                     
                     
     Viimeaikoina markkinoille on alkanut ilmestyä yhä enemmän 
                     
     modeemja jotka osaavat lähettää/vastaanottaa fakseja. Ne eivät 
                     
     tosin pysty siihen yksin, vaan itse modeemin lisäksi tarvitaan 
                     
     tietokoneelle faksi-ohjelmistoa. Faksin lähetys ei tapahdu 
                     
     tavalliseen tapaan, eli laittamalla paperi koneeseen, vaan 
                     
     tieto faksataan tietokoneen muistista. Scannerilla voidaan 
                     
     scannata vaikkapa A4-paperi tietokoneen muistiin ja lähettää se 
                     
     faksiohjelmalla. Saapuvat faksit tallentuvat niinikään 
                     
     tietokoneen muistiin, josta ne voi sitten tulostaa printterillä. 
                     
     Faksimodeemit ovat yleensä 9600 tai 14400 BPS modeemeja, mutta 
                     
     myös yksittäinen 2400 BPS faksimodeemi löytyy. Tällöin faksipuoli 
                     
     toimii yleensä 9600 BPS vauhdilla. Faksimodeemit eivät maksa 
                     
     erikoisen paljon verrattuna ei-faksimodeemeihin. 
                     
                     
                     
                     
                     
Kaikki virheenkorjaavat, pakkaavat sekä faksaavat modeemit toimivat 
                     
näiden erikoisominaisuuksien kanssa ainoastaan ja vain jos myös 
                     
vastapuolen modeemi tukee samoja ominaisuuksia. Erikoisominaisuuksilla 
                     
varustetut modeemit ovat kuitenkin yhteensopivia myös tavallisten 
                     
modeemejen kanssa, mutta käyttäytyvät silloin kuten tavallinen 
                     
modeemi. Myös nopeuden osalta käytetään hitaamman modeemin nopeutta, 
                     
eli jos toisessa päässä olisi 14400 BPS-modeemi ja toisessa 2400 BPS-
                     
modeemi, olisi yhteys näiden välillä 2400 BPS.
                     
                     
                     
                     
                     
 Muuta hyödyllistä tietoa modeemeista 
                     
                     
                     
Modeemia Atarille ostettaessa kannattaa pitää vielä tiettyjä seikkoja 
                     
mielessä. Atari ST/STe/Stacy-sarjan koneiden sarjaportti (modeemi- 
                     
portti) ei pysty siirtämään tietoa nopeammin kun 19200 BPS nopeudella, 
                     
mikäli konetta ei olla nikkaroitu. Tämä tarkoittaa sitä, että 
                     
siirtonopeudet eivät koskaan nouse yli tämän 19200 BPS nopeuden, 
                     
vaikka modeemi olisi kuinka nopea. Tämä vaikuttaa lähinnä 9600 ja 
                     
14400 BPS-modeemejen siirtonopeuteen kun siirretään pakkaamatonta 
                     
tietoa. Joskus, varsinkin 14400 BPS-modeemia käyettäessä, siirtonopeus 
                     
voisi nousta yli 19200 BPS pakkauksen avulla, mutta siinä tapauksessa 
                     
ST:n sarjaportti toimii pullonkaulana, rajoittaen nopeuden juuri tähän 
                     
19200 BPS nopeuteen. Atari TT, MegaSTe, sekä Falcon030 koneet pystyvät 
                     
suurempiin siirtonopeuksiin sarjaporteillaan.
                     
                     
                     
Markkinoilla on jo monia 14400 BPS-modeemeja jotka pystyvät 
                     
kommunikoimaan tietokoneen kanssa 57600 BPS tai jopa suuremmalla 
                     
nopeudella. Moni saattaa kuitenkin pettyä kun huomaa ettei tästä 
                     
olekaan hyötyä jos omistaa koneen joka pystyy "vain" 19200 BPS 
                     
nopeuteen. Siksi kannattaa harkita, ostaako kalliimman modeemin joka 
                     
pystyy suuriin DTE-nopeukiin (nopeus tietokoneen ja modeemin välillä, 
                     
EI sama kun itse linjanopeus), vai tyytyykö halvempaan malliin joka 
                     
kenties tarjoaa suunnilleen samat ominaisuudet mutta pienemmän DTE-
                     
nopeuden, josta ei kuitenkaan ole harmia ST:n omistajille. Toisaalta 
                     
jos sitten myöhemmin ostaa tietokoneen joka pystyy suurempiin DTE-
                     
nopeuksiin, saa modeemista täyden hyödyn irti.
                     
                     
                     
Mainitsemisen arvoinen asia on vielä, että DTE-nopeudella ei 
                     
suurimmassa osassa tapauksia ole minkäänlaista vaikutusta itse 
                     
siirtonopeuteen, kunhan DTE-nopeus on vähintään yhtäsuuri kun modeemin 
                     
linjanopeus. Tämä johtuu juuri siitä, että purkeissa tarjolla olevat 
                     
tiedostot ovat melkein poikkeuksetta jo valmiiksi pakattuja, eikä 
                     
modeemin mahdollinen tiedostonpakkaus pääse toimimaan. Näissä 
                     
tapauksissa siirtonopeus vastaa linjanopeutta. Ainoastaan 
                     
siirrettäessä pakkaamatonta tietoa on DTE-nopeudella arvoa, koska 
                     
silloin tietoa siirtyy linjalla pakkauksen ansiosta linjanopeutta 
                     
nopeammin. Pitää myös muistaa, että tieto kulkee tietokoneiden välillä 
                     
aina hitaimman pullonkaulan vauhtia. Jos Ville ja Kalle ovat 
                     
modeemiyhteydessä, ja Villellä on 57600 BPS DTE-nopeus, mutta Kallella 
                     
"vain" 19200 BPS, on yhteyden maksimaalinen teoreettinen nopeus 19200 
                     
BPS.
                     
                     
                     
Jos on ostamassa käytettyä modeemia, saattaa olla aiheellista 
                     
varmistaa että modeemi on Hayes-yhteensopiva. Uusien kaupoista 
                     
löytyvien modeemejen pitäisi kyllä jo nykyjään olla kaikkien Hayes-
                     
yhteensopivia. Hayes-yhteensopivuus tarkoittaa sitä että modeemia 
                     
komennettaan ns. AT-komennoilla, jotka ovat muodostuneet standardiksi. 
                     
Joistain vanhoista modeemeista saattaa myös puuttua muisti, jonne 
                     
käyttäjä voi tallettaa haluamansa asetukset. Ellei ole muistia, joutuu 
                     
modeemin asettamaan haluamallaan tavalla joka kerta kun se laitetaan 
                     
uudestaan päälle. 
                     
                     
                     
                     
                     
 Puhelinlaskut 
                     
                     
                     
Modeemilla soittelusta aiheutuu luonnollisesti puhelinlaskuja. On 
                     
kuitenkin olemassa monta tapaa pitää näitä alhaisina.
                     
                     
                     
Ensinnäkin kannattaa ottaa selvää mitä soittaminen maksaa mihinkin 
                     
aikaan. Yleensä puhelinlaskut ovat huomattavasti halvempia työajan 
                     
jälkeen (17-07) sekä viikonloppuisin. Lähipuhelut ovat myös halvempia 
                     
kun kaukopuhelut.
                     
                     
                     
Kaukopuheluita varten on keksitty DIANA. Diana on tapa soittaa 
                     
kaukopuheluita halvemmin, ja se on jo aika levinnyt maassamme. 
                     
Lisäämällä Diana-suuntanumeron boksin numeron eteen säästää 
                     
puhelinlaskuissa suunnilleen 25%. Diana on tarkoitettu nimenomaan 
                     
tietoliikennöimiseen, sitä ei voi käyttää normaaleissa äänipuheluissa. 
                     
Kun halutaan käyttää Dianaa, valitaan aluksi 9102 joka on Dianan 
                     
etuliite. Tämän jälkeen laitetaan boksin suuntanumero josta on 
                     
poistettu johtava yhdeksikkö. Sen jälkeen lisätään boksin normaali 
                     
paikallispuhelinnumero. Alla muutama esimerkki:
                     
                     
                     
Tavallinen numero                       Diana-numero
                     
                                                                      
                     
(955) 123456                            9102- 55-123456
                     
                                             -
                     
                                             |
                     
                                             |--- 9 poistettu!
                     
                                             |
                     
                                             v
                     
(90) 123456                             9102- 0-123456
                     
                     
                     
                     
                     
Vaikka DIANA onkin hyvä keksintö, ei sekään auta kuin 25%. 
                     
Kaukopuhelut saattavat silti nostaa puhelinlaskut turhan korkeiksi. 
                     
Sen takia kaukopuheluita soitettaessa kannattaa pitää yhteysajat niin 
                     
alhaisina kuin mahdollista. Tähän on keksitty erinomainen apu, eli 
                     
Offline-viestienluku. Voit lukea tästä enemmän artikkelista joka 
                     
käsittelee Offline-viestienlukua, tässä samassa lehdessä. Lyhyesti 
                     
sanottuna se antaa sinun lukea ja vastailla boksin viesteihin 
                     
kotonasi, vaikka et olisikaan yhteydessä boksiin, eli yhteysaika 
                     
lyhenee huomattavasti ja samalla puhelinlaskut. Kun yhdistää DIANA:n, 
                     
Offline-viestinnän ja kun muistaa soittaa halvimpiin aikoihin, 
                     
päästään mahdollisimman halpoihin puhelinlaskuihin.
                     
                     
                     
Mitäs sitten jos tahtoo uploadata/downloadata tiedostoja? Siirtoaikoja 
                     
voi lyhentää pakkaamalla kaikki lähettämänsä tiedostot. Purkeissa 
                     
olevat tiedostot ovatkin melkein poikkeuksetta pakattuja. 
                     
Pakkaamisella tiedostojen kokoa voi kutistaa parhaimmissa tapauksissa 
                     
jopa yli puolella, joka vuorostaan tarkoittaa siirtoajan lyenemistä. 
                     
Lisäksi tällä tavalla säästetään boksin kallisarvoista levytilaa, ja 
                     
sinne saadaan mahtumaan enemmän tiedostoja. Tältä disketiltä löydät 
                     
myös muutaman pakkausohjelman, sekä artikkelin pakkereista.
                     
 
                     
Pakkauksesta huolimatta saattaa joskus tulla eteen hyvinkin pitkiä 
                     
tiedostoja. Silloin nopeampi modeemi auttaa, koska se lyhentää 
                     
siirtoaikaa. Luonnollisesti vastapään modeeminkin pitää olla nopea 
                     
jotta omasta nopeasta modeemista olisi hyötyä. Nopea modeemi saattaa 
                     
jopa maksaa itsensä takaisin alhaisempien puhelinlaskujen muodossa 
                     
mikäli siirtää paljon tiedostoja kauko- tai ulkomaanpuheluilla, 
                     
lähinnä jälkimmäisillä. Nopeita modeemeja käytettäessä myös 
                     
tiedonsiirtoprotokollan valinta voi vaikuttaa ratkaisevasti 
                     
siirtoaikaan. Tästä klikkaamalla voit lukea enemmän 
                     
^^ tiedonsiirtoprotokollista ^^18.
                     
                     
                     
                     
                     
 Lopuksi 
                     
                     
                     
Jos tahdot tietää enemmän modeemeista, voit lukea valikossa tämän 
                     
tekstin alta löytyvän tekstin, joka käsittelee joitain asioita 
                     
tarkemmin. Jos joku käsite tai termi jäi epäselväksi, kokeile sanastoa 
                     
joka myös löytyy valikosta. Enemmän bokseista saat tietää lukemalla 
                     
niistä enemmän kertovan tekstin. Tietysti ainoa tapa jolla todella 
                     
pääset qusoilun (=modeemillasoittelun) kärryille on kokeilemalla!
                     
                     
                     
Noin, siinä se! Tämän tekstin tarkoituksena oli antaa alustavaa 
                     
tietoa modeemeista, jotta modeemin osto olisi helpompaa, sekä 
                     
rohkaista heitä ketkä eivät vielä ole kokeilleet modeemilla tieto-
                     
liikennöimistä tekemään se. Purkeista todella löytää asiantuntevaa ja 
                     
avuliasta väkeä! Sen lisäksi sieltä löytää uusia ystäviä ja uuden 
                     
harrastuksen. Tervetuloa!
                     
                     
                     
                     
                     
                     
                     
                     
                     
                     
                     
                                                  Rasmus Paetau
                     
                     

Takaisin

(C) Marko, Suomen Atari-sivut / ArkiSTo 2003