ST:n ohjelmointikielistä
                     
                     
                     
Oletko koskaan ajatellut, miksi maailmassa on niin monenlaisia
                     
ohjelmointikieliä? Onhan selvää, ettei kukaan huvikseen ala
                     
suunnitella sellaista! Jokaisesta kielestä löytyy sekä hyviä että
                     
huonoja ominaisuuksia. Käsittelen tässä nyt muutamia ST:llä
                     
käytettävissä olevia kieliä. Aloittakaamme matkamme yksinkertai-
                     
simmasta kielestä mitä on kehitetty: KONEKOODI. Tämä inhottava
                     
bittimössö on tietokoneen ymmärtämää (?) kieltä, joka ei
                     
valitettavasti avaudu ihmisolennoille. "Hei!"-tekstin tulostaminen
                     
ruudulle on jo saavutus, koska siinä pitää jo perehtyä hienouksiin!
                     
Helpompi sovellus konekoodista on ASSEMBLER, jossa bittikäskyt on
                     
vaihdettu englantilaisiin lyhennelmiin. (Esim. $4E71 on
                     
"No OPeration" NOP, huomaa "$"-tarkoittaa heksalukua, eikä
                     
bittijonoa. $4E71 on bitteinä 100111001110001, joten ymmärrät, 
                     
miksi ihmiset käyttävät assembleria!) Nämä kaksi kieltä ovat aivan 
                     
yhtä nopeita ohjelmaa ajettaessa, toisen ohjelman tekemiseen vain 
                     
kuluu paljon aikaa. Assembler käännetään konekoodiksi omalla 
                     
kääntäjällä. Niiden tarjonta on kirjavaa, ehkä suosituin on 
                     
HiSoft:n tekemä DevPacST. Mutta jos haluat päästä halvalla 
                     
mukaan löytyy PD-kirjastoista useita kohtalaisia kääntäjiä.
                     
Vaikka Assemblerilla ohjelmointi on työläämpää kuin 
                     
kehittyneemmillä kielillä, on syytä muistaa, että sillä 
                     
saavutetaan maksimi nopeus. Suurimmalle osalle (kaikille?) 
                     
nykyisistä tietokoneista löytyy C-kieli. Tällä kielellä on 
                     
kirjoitettu (jopa) Atarien käyttikset. Kuten huomaat (jos käytät 
                     
ataria) voi C:llä luoda kahdenlaista koodia:
                     
hyvää, joka usein on melko nopeaa  tai hidasta (josta esimerkkinä 
                     
mainittakoon atarien käyttöjärjestelmä. C-kääntäjän valinnalla 
                     
voi vaikuttaa koodin nopeuteen valtavasti. Osa kaupallisista 
                     
kääntäjistä häviää tehossaan JOPA ST-BASIC:lle, mikä on jo 
                     
saavutus! C:stä on kehitetty erilaisia murteita, joista C++ on
                     
suosituin. C:n kanssa samalla tasolla on PASCAL. Tämä Ranskalaisen 
                     
matemaatikon mukaan nimetty kieli on teholtaan (melkein) C:n 
                     
luokkaa. Kuten C:stäkin, on pascalmurteita kehitetty. Tunnetuin 
                     
on TurboPascal. Pascalia käytetään erityisesti, mutta se soveltuu 
                     
varsin hyvin muihinkin käyttötarkoituksiin. Pascal suunniteltiin 
                     
alussa ohjelmoinnin opettelua varten, minkä takia useimmissa 
                     
kouluissa opetetaan sitä. Toinen opetuskieli on LOGO, jonka 
                     
erikoisuus on (oli!!) kilpikonnagrafiikka. Haittana on kielen 
                     
hitaus, koska logo on tulkkipohjainen kieli (käsky käännetää 
                     
konekoodiksi ajon aikana, toisin kuion esim. C ja Pascal)
                     
Kilpikonna mahdollistaa monimutkaisien kuvioiden piirron helposti, 
                     
mutta yksinkertaiset kuviot ovat työn takana! Atarisi mukana on 
                     
varmasti tullut BASIC-kieli. Vanhoissa koneissa tuli mukana 
                     
ST-BASIC, jonka dokumentoinnissa sanottiin suurinpiirtein, 
                     
että "joku on verrannut ST-BASIC:ia tekstiseikkailupeliin, niin 
                     
monta tasoa siinä on ja niin vaikea sitä on tajuta!". 
                     
Toivottavasti kukaan ei enää käytä moista kieltä. (Itse opettelin 
                     
sillä ohjelmoinnin alkeet!) Nykyisin koneiden kylkiäisenä tulee 
                     
QuickBasic, joka on paljon parempi edeltäjiinsä verrattuna. 
                     
Varmasti joku vielä vannoo sen nimeen. Kaikille pelinteosta 
                     
kiinnostuneista tuli 90-luvun alussa taivaan lahjana STOS.
                     
Tällä kielellä voi tehdä kaupallista tasoa olevia pelejä, ja 
                     
sille on perustettu lukuisia käyttäjäkerhoja. Ainoat haittapuolet 
                     
ovat, että se käyttää RIVINUMEROITA ja omia rutiineja, jotka eivät 
                     
toimi uusissa koneissa. Nämäkin voi kiertää, jos sisu riittää. 
                     
Aina uuden käyttisversion ilmestyttyä on aika päivittää ohjelmasi
                     
toimiviksi.
                     
GFA-Basic on (ehkä) tämänhetken paras basic. Siinä yhdistyvät 
                     
Pascalin ja basic:in parhaimmat ominaisuudet, mutta huonot on
                     
armottomasti karsittu pois! Ainoa paha ongelma on editorin ja 
                     
kääntäjän bugisuus. Kääntäjä voi joskus tuottaa virheellistä 
                     
koodia, editori sekoilee (joskus talletettaessa kone kaatuu).
                     
 
                     
Tämän tekstin tarkoituksena ei ollut olla objektiivinen, vaan 
                     
kerroin omista kokemuksistani (viisastuneena?). Itse ohjelmoin 
                     
assemblerilla. Osaan välttävästi Pascal:ia. Basic:in osaan 
                     
erinomaisesti.
                     
Tällä hetkellä opiskelen PC:llä ProLog-tekoälykieltä. C ja Logo 
                     
tietämykseni ei ole taivaita hipovaa. 8-( 
                     
Jokaisella on omat mieltymyksensä, joten kokeile kaikkia kieliä 
                     
(jos mahdollista). Monista kielistä on olemassa "demoversioita", 
                     
joita voit kysellä esimerkiksi ST-Klubi:n PD-kirjastosta!!!!
                     
Kaikki ohjelmoimaan, vain sillä tavalla pidämme Ataria 
                     
elinkelpoisena.
                     
 
                     
"Though this is madness, yet there is method in't."
                     
                                        Shakespeare: Hamlet II,ii

Takaisin

(C) Marko, Suomen Atari-sivut / ArkiSTo 2003