ATARI HYÖTYMIKRONA?
                     
                     
                     
Miksipä ei?
                     
                     
                     
Atari-maailma elää tällä hetkellä jonkinlaisessa pelokkaan 
                     
odotuksen ja innostuksen välitilassa. Uusi Jaguar on enemmän kuin 
                     
kukaan oikeastaan osasi odottaakaan. Se takaakin luultavasti 
                     
Atari Corporationin tulevaisuuden taloudellisessa mielessä 
                     
pitkäksi aikaa. So far so good, sanoisi jenkki. Mutta "oikeiden" 
                     
tietokoneiden puolella tunteet ovat ristiriitaisemmat. ST-sarjan 
                     
tukeminen on vähennetty minimiin, ellei suorastaan lopetettu. 
                     
TT:tä tosin valmistetaan taas - muttei kehitellä eteenpäin. 
                     
Falcon taas on jäädytetty paikoilleen kaiken huomion keskittyessä 
                     
toistaiseksi Jaguarin ympärille. Ei ihme, että etenkin 
                     
saksalaiset hyöty-Ataristit pelkäävätkin nyt Atarin vetäytyvän 
                     
lopullisesti kaikesta "vakavasta", ja rupeavan taas pelifirmaksi.
                     
                     
                     
Näistä asioista on turha vetää johtopäätöksiä; hyvin luultavaa 
                     
on, että Sunnyvalessa Kaliforniassa istuu yhtiön johdossa miehiä 
                     
ja naisia, joista osa todella kannattaa vetäytymistä tietokone- 
                     
markkinoilta (musiikkia ehkä lukuunottamatta). Mutta aivan 
                     
varmasti heitä vastassa on myöskin toisia, jotka eivät suostu 
                     
moiseen siirtoon helpolla. Saksalaisilla(kaan) siten tuskin on 
                     
syytä välittömään pelkoon.
                     
                     
                     
Saksassa Atarin ilme on todellakin kokolailla toinen kuin missään 
                     
muualla. Siinä, missä tyypillinen englantilaisataristi on 
                     
polvenkorkuinen demojenkeräilijä, jolla ei ole varaa hankkia 
                     
Amigaa tai PuuCeetä, vaikka haluaisikin - saksalainen Ataristi on 
                     
vaativa, ylpeä ja laatutietoinen. Tämä näkyy ohjelmissakin: 
                     
saksalaiselle ei roska kelpaa!
                     
                     
                     
Ja ohjelmiahan löytyy joka lähtöön. Heti alkuun: hyöty-Atari ei 
                     
ole ST, eikä STE. Eikä nykyään edes (ainakaan raskaasti 
                     
varustamaton) Mega-ST. Saksalaiselle Atarin hyötykäyttö 
                     
tarkoittaa Mega-STE:tä, ja ennen kaikkea TT:tä. Saksalainen TT ei 
                     
sitäpaisti ole mikään vakiolaite. Siellä koneeseen lyödään 
                     
sisälle jokin hyvä SVGA-näytönohjainkortti (esim. Nova, Crazy 
                     
Dots, Imagine, Matrix), iso multisync-näyttö, iso ja nopea SCSI-
                     
kovalevy - ja vähintään 8 megaa keskusmuistia, usein paljon 
                     
enemmänkin! Eipä siis ihme, etteivät monet saksalaiset Atarin 
                     
hyötyohjelmat tunne oloaan kotoisaksi 1040 STE:ssä, tai edes 
                     
Mega-nelosissa..
                     
                     
                     
Iso TT, Falcon, tai sopivasti viritetty Mega-ST on aika mainio 
                     
graafinen työasema monenlaiseen käyttöön. Jostain syystä, Atarit 
                     
näyttävät sopivan hyvin isojen värikuvien käsittelyyn. Niin 
                     
hyvin, että monet isot PC:t ja Macitkin kalpenevat käytännön 
                     
hommissa. Atarin graafisen hyötykäytön lippulaiva on tietenkin 
                     
Calamus SL - julkaisuohjelmisto, jolle saa tosissaan hakea 
                     
vertaistaan, saati voittajaa toisista leireistä. Tämä jättiläinen 
                     
kyllä toimii 4 megan ST:ssäkin, mutta pääsee kunnolla 
                     
oikeuksiinsa vasta 8+ megan TT:ssä kunnon grafiikkakortin kera. 
                     
Jopa Falcon on vakiona Calamukselle vähän kevyt isäntä. Calamusta 
                     
 ajatellen mikään kone ei voi olla liian tehokas.
                     
                     
                     
Sama pätee erityisen tehoa kuluttavaan vektorigrafiikkaan, jossa 
                     
edes TT ei erityisemmin loista konetehossa isojen 486-koneiden ja 
                     
Pentiumien rinnalla. 68040-pohjainen Medusa onkin sitten kokonaan 
                     
toinen juttu.. Voimakkain Atari, mitä tähän päivään saakka on 
                     
nähty - mutta vielä kovin harvinainen. Mitään Corel Draw:n 
                     
tasoista Atarille ei vielä liene tarjolla, mutta kunnioitettava 
                     
yritys tähän suuntaan on DA's Vector. Ammattigraafikon kannalta 
                     
yhdistelmä Calamus SL (tai DA's Layout), DA's Picture 
                     
(kuvankäsittely), DA's Repro, ja DA's Vector Pro saattaakin hyvin 
                     
osoittautua nimekkäämpiä PC/Mac-ohjelmistoja toimivammaksi. 
                     
Näissä ohjelmissa on 101% ammattilaismainen ote.
                     
                     
                     
Mutta entä toimistoissa? No, Atarin tekstinkäsittelyohjelmat ovat 
                     
tänä päivänä hyviä - parhaimmillaan jopa ainutlaatuisia. Mitään 
                     
Signum! 3.3:n kaltaista et PC-maailmasta esim. vieläkään löydä. 
                     
Myöskin Tempus Word Pro 2.5, Papyrus Gold, ja Script 3.5 - vain 
                     
muutamia mainitakseni - ovat erinomaisia ohjelmia. 
                     
Laskentapuolella asiat eivät ole kovin kummoisesti; vanha LDW 
                     
Power 2 ei kilpaile Excelien kanssa samassa sarjassa, vaikka 
                     
hommansa hoitaakin. Toivoa sopiikin, että HiSoft, joka virittää 
                     
vanhaa K-Spread 4 taulukkolaskinta uuteen uskoon, tekisi hyvää 
                     
työtä. Kun tulee aika esittää diakuvia yhtiön taloudellisesta 
                     
kehityksestä johtokunnan kokouksessa, X-Act Chart Publisheria 
                     
parempaa esitysgrafiikkaohjelmaa saa etsiä. Kaiken kaikkiaan, 
                     
tilanne kuitenkin osoittaa sen tosiasian, ettei Atarin hyöty
                     
käytön painopiste ole laskennassa - vaan tekstissä ja grafiikas
                     
sa. siitä huolimatta, hyviä CAD-, kirjanpito-, pörssianalyysi-, 
                     
ym. ohjelmia löytyy TT:llekin.
                     
                     
                     
Saksalainen käyttää Atariaan paljon tietokantakäytössä, 
                     
varastokirjanpidossa, ja kaikenlaisessa sellaisessa, mikä 
                     
Suomessa on puhtaasti PC- ja Unix-koneiden maaperää. Hyviä 
                     
tietokanta- ym. ohjelmia riittääkin yllättävän paljon. 
                     
                     
                     
Suomalaista Atarin hyötykäyttöä löytää sieltä täältä. Turussa 
                     
esim. toimii perintätoimisto kokonaan Atari-voimin, ja suurin osa 
                     
maamme opiskelijakorteista (+ melkoinen määrä kaikenlaisia muita 
                     
värillisiä käynti-, ym. kortteja monissa firmoissa!) syntyy 
                     
kahden Atari TT:n ja Calamus SL:n voimin Antenna Oy:ssa. 
                     
Viimeksimainittu kävisi hyvin pyhiinvaelluspaikasta Ataristeille; 
                     
TT:istä isommassa kun on aika tuhdit sisuskalut: 36 MT RAM, 1.1 
                     
gigainen supernopea kiintolevy, sekä sokerina pohjalla Saloran 
                     
upeaa 21-tuumaista monitaajuusmonitoria ohjaamassa Atari-maailman 
                     
järein näytönohjain: legendaarinen Matrix TC-1208 varustettuna 
                     
24-bittisellä videodigitoijalla! Miltäkö Calamus SL näyttää 16.7 
                     
miljoonalla värillä ruudulla? Hyvältä..  Mutta kyllä vääntöä 
                     
systeemiltä vaaditaankin - työssä, jossa keskimääräinen Calamus -
                     
dokumentin koko on vaatimattomasti 20..25 megatavua! Antenna Oy:n 
                     
Atarismi onkin osoittanut aika vakuuttavasti TT:n kestävyyden 
                     
todella äärimmäisen kovassa käytössä: kun systeemi joutuu 
                     
paahtamaan täydellä teholla usein 24 tuntia vuorokaudessa, 
                     
levotta, siinäpä kestotesti! Siinä ohimennen myöskin vinkki 
                     
 ihmisille, jotka tarvitsevat isoja Calamuksen täysväritöitä 
                     
tulostettaviksi: ottakaapa yhteys Turkuun ja Antennaan. Työt 
                     
eivät ole välttämättä halpoja, mutta laatuunsa nähden hyvin 
                     
kilpailukykyisesti hinnoiteltuja.
                     
Vai kukapa ei haluaisi tyttöystävästään / vaimostaan / koirastaan 
                     
esim. muoviin laminoitua A4-taulua 16.7 miljoonalla värillä ja 
                     
viivakoodeilla varustettuna..? No, se mainonnasta. Kirjoittelen 
                     
kukaties tisää puutaheinää hyöty-atareista ja muustakin, kunhan 
                     
kerkiän. Hyvää joulua, pääsiäistä ja sen sellaista kaikille!
                     
                     
                     
Witch of Noldor

Takaisin

(C) Marko, Suomen Atari-sivut / ArkiSTo 2003