OHJELMA EI TOIMI... VAI TOIMIIKO SITTENKIN? Resoluutio Harmittavan usein törmää Alert-bokseihin, joissa kehoitetaan vaihtamaan resoluutiota. Atarin resoluutiot on jaettu mustavalkoisen ja värimonitorin kesken. High-resoluutio on vain mustavalkoista ja Med- ja Low vain värillistä varten. Tällä tavoin myös ohjelmat jakautuvat mustavalkoisiin ja värillisiin. Hyvin harvoin ohjelmaa voi käyttää kummassakin tapauksessa. Usein silloinkin asia on hoidettu kahdella erillisillä Resource-tiedostoilla. Värille tarkoitetun erottaa jossain kohtaa tiedostonimeä olevasta C-kirjaimesta (C=color) ja mustavalkoisen M-kirjaimesta (M=mono). RSC-loppuiset tiedostot sisältävät ohjelman tarvitsemat tekstit ja grafiikan. Tähän perustuukin mahdollisuus suomentaa ohjelmia. Resource-editorilla etsitään käännettävät tekstit ja kirjoitetaan suomenkielinen versio tilalle. Homma vaatii kuitenkin paljon tietoa ja kokemusta onnistuakseen hyvin. Liian usein näkee huolimattomasti suomennettuja RSC-tiedostoja. Käyttömuistin asettamat kokovaatimukset Joskus varsinkin ST520:llä voi törmätä liian pieneen muistitilaan. Usein asian tilaa ei edes kommentoida vaan käyttäjän pitää itse arvata, että mistä asia kiikastaa. Tällä tavoin jotkut ohjelmat vaativat tietyn kokoisen (RAM-muistin koko) koneistuksen. 520ST-koneen RAM on puolen megan ja 1040ST:n 1 megan kokoinen. Muistin suuruutta voidaan lisätä kovoasennuksilla. Ohjeita saa klubista. RAM:in suuruutta voidaan tutkia erillisillä memory size-ohjelmilla, joita on saatavissa pd-kirjastosta. Kannattaa muistaa, että tilaongelmiin tulee monasti heti apua kun muuttaa ylimääräisten .ACC-ohjelmien tunnistimet .ACX:ksi. Ruutti Varsinkin pd-ohjelmien kanssa voi joskus olla vaikeuksia saada ne toimimaan. Ensin voi tarkistaa yllämainitut monitori- ja muisti- vaatimukset. Jotkut ohjelmat voivat vaatia, että ne ajetaan ns. ruutista (Root Directory = juurihakemisto, päähakemisto). Tällöin ohjelman joko kaikkien osien tai vain tiettyjen osien pitää olla kansion ulkopuolella. Sekaannus syntyy kun pd-kirjasto on ollut hyvä pitää järjestyksessä panemalla ohjelmat omiin kansioihinsa ja näin ne toimitetaan tilaajillekin. Kannattaa siis kokeilla ensin ohjelman siirtoa päähakemistoon ennenkuin rupeaa haukkumaan ohjelman toimimattomuutta. Buuttaaminen Jotkut ohjelmat käynnistetään boottaamalla. Levyke, jossa ohjelma on pannaan A: asemaan ja käynnistetään kone uudestaan. Monasti riittää resetointi, jonka voi uudemmilla käyttöjärjestelmillä tehdä näppäimistöltä seuraavasti: painetaan yhtäaikaa Control ja Alternate alas ja toisella kädellä Delete. Useat peliohjelmat on bootattavia.  Kovalevyn mukanaolo On joitakin ohjelmia jotka eivät joko toimi kovalevyltä tai eivät suorastaan siedä kovalevyä samanaikaisesti käynnissä. Joten joskus auttaa siis kovalevyn sammuttaminen. Käyttisversio Ylitsepääsemättömänpään vaikeuteen törmää kun ohjelma vaatii tiettyä käyttöjärjestelmäversiota. Sitä ei pääse testaamaan kuin kaverin koneella jos hänellä on toinen versio. Suurimmat esteet löytyvät ST:n ja STE:n välillä. Ohjelma voi silloin "unohtaa" varastoon odottamaan parempia aikoja, jos se vain vaatii uudempaa TOS:sia. Sekalaiset Levyke voi olla viallinen tai ohjelma on voinut kopioitaessa tai boksista imettäessä korruptuitua. Ohjelmasta voi puuttua jokin osa tai se on väärässä paikassa. Useinmiten on kyse siitä, että on saanut vain joko mono tai väri version RSC-tiedostosta. Tai tiedosto voi olla pakattu jollakin arkistointi- tai kutistusohjelmalla. Tällaisia ovat mm. .ARC, , esim. PQR (sqeezattu), .LZH, .ZOO ja .ZIP loppuiset tiedostot. Ne täytyy avata tarkoitukseen valitulla ohjelmalla. Näistä saa tietoa pd-kirjastosta. ST-kolli Takaisin (C) Marko, Suomen Atari-sivut / ArkiSTo 2003