OHJELMA EI TOIMI... VAI TOIMIIKO SITTENKIN?
Resoluutio
Harmittavan usein törmää Alert-bokseihin, joissa kehoitetaan vaihtamaan
resoluutiota. Atarin resoluutiot on jaettu mustavalkoisen ja värimonitorin
kesken. High-resoluutio on vain mustavalkoista ja Med- ja Low vain
värillistä varten. Tällä tavoin myös ohjelmat jakautuvat mustavalkoisiin
ja värillisiin. Hyvin harvoin ohjelmaa voi käyttää kummassakin
tapauksessa. Usein silloinkin asia on hoidettu kahdella erillisillä
Resource-tiedostoilla. Värille tarkoitetun erottaa jossain kohtaa
tiedostonimeä olevasta C-kirjaimesta (C=color) ja mustavalkoisen
M-kirjaimesta (M=mono). RSC-loppuiset tiedostot sisältävät ohjelman
tarvitsemat tekstit ja grafiikan. Tähän perustuukin mahdollisuus
suomentaa ohjelmia. Resource-editorilla etsitään käännettävät tekstit
ja kirjoitetaan suomenkielinen versio tilalle. Homma vaatii kuitenkin
paljon tietoa ja kokemusta onnistuakseen hyvin. Liian usein näkee
huolimattomasti suomennettuja RSC-tiedostoja.
Käyttömuistin asettamat kokovaatimukset
Joskus varsinkin ST520:llä voi törmätä liian pieneen muistitilaan. Usein
asian tilaa ei edes kommentoida vaan käyttäjän pitää itse arvata, että
mistä asia kiikastaa. Tällä tavoin jotkut ohjelmat vaativat tietyn
kokoisen (RAM-muistin koko) koneistuksen. 520ST-koneen RAM on puolen
megan ja 1040ST:n 1 megan kokoinen. Muistin suuruutta voidaan lisätä
kovoasennuksilla. Ohjeita saa klubista. RAM:in suuruutta voidaan tutkia
erillisillä memory size-ohjelmilla, joita on saatavissa pd-kirjastosta.
Kannattaa muistaa, että tilaongelmiin tulee monasti heti apua kun muuttaa
ylimääräisten .ACC-ohjelmien tunnistimet .ACX:ksi.
Ruutti
Varsinkin pd-ohjelmien kanssa voi joskus olla vaikeuksia saada ne
toimimaan. Ensin voi tarkistaa yllämainitut monitori- ja muisti-
vaatimukset. Jotkut ohjelmat voivat vaatia, että ne ajetaan ns.
ruutista (Root Directory = juurihakemisto, päähakemisto). Tällöin
ohjelman joko kaikkien osien tai vain tiettyjen osien pitää olla kansion
ulkopuolella. Sekaannus syntyy kun pd-kirjasto on ollut hyvä pitää
järjestyksessä panemalla ohjelmat omiin kansioihinsa ja näin ne
toimitetaan tilaajillekin. Kannattaa siis kokeilla ensin ohjelman
siirtoa päähakemistoon ennenkuin rupeaa haukkumaan ohjelman
toimimattomuutta.
Buuttaaminen
Jotkut ohjelmat käynnistetään boottaamalla. Levyke, jossa ohjelma on
pannaan A: asemaan ja käynnistetään kone uudestaan. Monasti riittää
resetointi, jonka voi uudemmilla käyttöjärjestelmillä tehdä
näppäimistöltä seuraavasti: painetaan yhtäaikaa Control ja Alternate
alas ja toisella kädellä Delete. Useat peliohjelmat on bootattavia.
Kovalevyn mukanaolo
On joitakin ohjelmia jotka eivät joko toimi kovalevyltä tai eivät
suorastaan siedä kovalevyä samanaikaisesti käynnissä. Joten joskus
auttaa siis kovalevyn sammuttaminen.
Käyttisversio
Ylitsepääsemättömänpään vaikeuteen törmää kun ohjelma vaatii tiettyä
käyttöjärjestelmäversiota. Sitä ei pääse testaamaan kuin kaverin
koneella jos hänellä on toinen versio. Suurimmat esteet löytyvät ST:n ja
STE:n välillä. Ohjelma voi silloin "unohtaa" varastoon odottamaan
parempia aikoja, jos se vain vaatii uudempaa TOS:sia.
Sekalaiset
Levyke voi olla viallinen tai ohjelma on voinut kopioitaessa tai
boksista imettäessä korruptuitua. Ohjelmasta voi puuttua jokin osa tai
se on väärässä paikassa. Useinmiten on kyse siitä, että on saanut vain
joko mono tai väri version RSC-tiedostosta. Tai tiedosto voi olla
pakattu jollakin arkistointi- tai kutistusohjelmalla. Tällaisia ovat mm.
.ARC, , esim. PQR (sqeezattu), .LZH, .ZOO ja .ZIP loppuiset tiedostot.
Ne täytyy avata tarkoitukseen valitulla ohjelmalla. Näistä saa tietoa
pd-kirjastosta.
ST-kolli
|
|
(C)
Marko, Suomen Atari-sivut / ArkiSTo 2003
|
|