LEHTI V 3.0 KÄYTTÖOHJE (C) Seppo Loisa 1990. -Ohjelman osat -LEHTIV3.PRG......varsinainen ohjelma. -LEHTIV3.RSC......edellisen rsc.-tiedosto. -Lisäksi ohjelma tarvitsee toimiakseen vähintään seuraavat tiedostot: -INDEX.STL Tiedosto jossa on luettelo lehden käyttämistä tiedostoista. Siinä täytyy olla vähintään yhden olemassaolevan ASCII-teksti-tiedoston nimi. (Joka toimii 'sisällysluettelona'.) -Sisällysluettelo Em. tiedosto ladataan ja näytetään ohjelman käynnistyttyä. Kaikki muut tiedostot kytketään siihen. YLEISTÄ: -Käänteisistä kentistä eteenpäin. Kun käänteistä kenttää kaksoisnapautetaan hiiren vasemmalla napilla seuraa joku näistä: -Ladataan uusi teksti joka näytetään. -Näytetään GEM-ALERT-BOX jossa on INDEX.MSG:ssä määritelty teksti. -Näytetään NEO- tai DEGAS-värikuva. -Käynnistetään ulkopuolinen ohjelma. -Tekstin vieritys. Tekstiä vieritetään osoittamalla tekstiä ikkunan ylä- tai alareunassa ja painamalla vasenta hiirinappia. (Mv-näytöllä 2 riviä; värinäytöllä 4 riviä) Vieritystä voi hidastaa paina- malla samanaikaisesti myös oikea hiirinappi pohjaan. Kaksois- napauksella ylä- tai alariveillä teksti siirtyy koko ruudunmitan kerrallaan. Samat toiminnot löytyvät myös näppäimistöltä. Ruutua voi siirtää myös ikkunan vierityspalkilla. KÄÄNTEISISTÄ KENTISTÄ: -Kenttäkoodit Tekstiin saadaan käänteinen kenttä merkitsemällä kentän alku ja loppupäät kahdella ^-merkillä. -Kenttäosoittimet Kun tekstiin on sijoitettu halutunkokoinen kenttä em. merkinnöin, sen perään merkitään kaksinumeroisessa muodossa kenttäosoitin. (esim. 01). Nämä merkinnät ovat lopullisessa tekstissä näkymättömiä, joten ne pitäisi sijoittaa paikoilleen vasta tekstin muotoilun jälkeen jottei esim. 1ST-wordin reunojen tasaus häiriintyisi. Samalle riville voi sijoittaa kuinka monta käänteistä kenttää tahansa. Esim.: `` Käänteinen teksti ``05 (`` kuvaa kahta ^-merkkiä) Jossa molemmat ``-merkit sekä 05-kenttäosoitin piilotetaan näkyvistä. KENTTÄOSOITTIMISTA -Kenttäosoittimet eli kaksimerkkiset käänteiskoodien perään tulevat koodit voivat olla kolmenlaisia: 00-99 Osoittavat INDEX.STL-tiedoston riville jossa tiedoston lataamisessa tarvittavat tiedot ovat. A0-Z9 Osoittavat INDEX.MSG-tiedoston riville josta ALERT- boxien määrittely-merkkijonot luetaan. (A0,A1,A2 ... A9,B0,B1...jne. huom. iso kirjain!!) :0 Tämä osoitin palauttaa luettavaksi tiedoston josta parhaillaan luettava teksti oli käynnistetty. ( Sama kuin menun takaisin-toiminto. ) :1 Grafiikka-osoitin jolla merkityllä kentällä osoitetaan grafiikan sijainti. :2 Reset. Esim. jos käytetään kahta levykettä lehtenä voi lehtiohjelma sijaita vain toisella levykkeellä ja tätä osoitinta voidaan käyttää yhdessä levykkeenvaihton kehoittavan alertin kanssa. (Sama kuin Uusi Levy-toiminto) GRAFIIKASTA Määrittelemällä :1-osoittimella kuvien alueet sekä laittamalla index.stl-tiedostoon @-merkillä grafiikka-tiedoston nimi voidaan lehtiohjelmassa sekoittaa grafiikkaa ja tekstiä vapaasti. Keskitarkkuudella mv-grafiikka emuloidaan käyttämällä mustaa pistettä kahta päällekkäistä mv-pistettä kuvaamaan. Jos vain toinen niistä on musta käytetään harmaata pistettä. -Grafiikkakenttä. Esim. ``xx,yy,le,ko``:1 (`-merkki kuvaa ^-merkkiä) xx = Sarake (8 pistettä) josta kuva aletaan 'leikata'. yy = Rivi (16 pistettä) 'leikkausta' varten. le = Kuvan leveys sarakkeina. ko = Kuva korkeus riveinä Grafiikka-kentät ovat jokainen omalla tyhjällä rivillään joka ei näy lopullisessa tulostuksessa. Kentän ensimmäisen merkin sarake määrää tulostuvan kuvan yläkulman sarakkeen. Samalta riviltä alkavien kuvien kentät sijoitetaan peräk- käisille riveille mihin järjestykseen tahansa. Näille riveille voi kirjoittaa kommentteja jotka eivät näy lopul- lisessa tulostuksessa.( Esim. viite kuvaan.) -Grafiikkatiedosto Grafiikka on tilasyistä mv-DEGAS kuva joka on kutistettu. (DEGAS-eliten .PC3 päätteinen kuva) Vain yhtä kuvatiedostoa voidaan käyttää saman tekstin kanssa. -Index.stl / grafiikka Kuvatiedoston nimi sijoitetaan index.stl-tiedostoon tekstitiedoston nimen jälkeen välilyönti + @-merkki edessään. Jos useamman tekstin kuvat mahtuvat samaan kuvaan voidaan muilla index.stl-riveillä käyttää @@-merkintää (ilman nimeä) joka mahdollistaa 'sisällysluettelon' kanssa ladatun grafiikkakuvan käytön. (Se on muistissa jatkuvasti.) TIEDOSTOJEN RAKENTEESTA INDEX.STL- ja INDEX.MSG-tiedostot voidaan sijoittaa vapaasti myös kansioihin sillä lehtiohjelma etsii ne. INDEX.MSG:tä ei tarvita jos ALERT-BOXeja ei käytetä. INDEX.STL: -Tekstitiedostot Index.stl sisältää luettelon tiedostoista joihin ohjelma pääsee käsiksi. Yksi tiedostonimi rivillään. Ensimmäinen tiedostonimi on 'sisällysluettelo'-tiedosto joka ladataan muistiin vain kerran alussa. Tiedoston rivien formaatti on: Esim. [polku\]tiednimi.doc [@grafik.pc3] Ikkunan_otsikko Joka lukee tiedoston 'tiednimi.doc' kansiosta 'polku'. Samalla luetaan grafik.pc3-grafiikkakuva jos se löytyy. Jos @-merkkiä seuraa toinen @-merkki (eli @@) niin silloin käytetään 'sisällysluettelon' kanssa luettua muistissa olevaa grafiikka-kuvaa. Seuraava tekstirivi tulee ikkunaan otsikoksi. -Ohjelmien käynnistys Esim. [A:][\polku]\ohjelma.prg [väri/mv] [-] [@infoa] Joka käynnistää ohjelman 'ohjelma.prg' asemasta A ja kansiosta 'polku'. Jos väri tai mv on mainittu eikä resoluutio ole oikea näytetään varoitus. -Miinus Miinus-merkki ("-") saa aikaan sen ettei luettavaa ohjelmaa käynnistettaessä pyyhitä ikkunaa pois. Tätä suositellaan aina jos ohjelma ei käytä näyttöä (Esim. Musiikki-ohjelmat) tai jos halutaan antaa vaikutelma lehden 'päällä' toimivasta ohjelmasta. -Kissanhäntä @-merkin jälkeen tuleva tekstinosa välitetään käynnis- tettävälle ohjelmalle. TTP-ohjelmat vaativat lähes poikkeuksetta jonkinlaisen komentorivin. Sellaiset GEM- ohjelmat (.PRG-loppuiset) jotka lataavat käyttöönsä tiedostoja (esim. editorit) voivat yleensä käyttää @- merkillä välitettyä tiedostonimeä. Ohjelmannimi alkaa aina \-merkillä koska samaa riviä käytetään myös polun määrittämiseen jotta esim. omasta kansiosta käynnistetty TINYWIEV.PRG voi näyttää samassa kansiossa olevia tiny-kuvia. Tiedostonimen tarkennin (.prg,.ttp tai .tos) aiheuttavat kukin erilaisen käynnistusprosessin. Nimen perässä tulisi lukea joko 'väri' tai 'mv' jos ohjelma toimii vain toisella näytöllä. -Värikuvat Esim. [\polku]\kuva.neo Joka näyttää kuvan jos käytetään värimonitoria. Myös .pi1 loppuiset DEGAS-kuvat näkyvät. Väri-liitettä ei erikseen tarvitse mainita koska kuvat näytetään aina low- resoluutiolla. (Eli mv-monitorilla ei koskaan) Kuvasta pääsee pois vasenta hiirinappia tai jotain näppäintä painamalla. Jos INDEX.STL-tiedostosta pyyhitään rivi pois eikä muuteta tekstissä olevaa ao. kenttäosoitinta täytyy rivin kohdalla olla tyhjä rivi ellei tekstin jäljelläolevia kenttäosoitimia vähennetä yhdellä. (Tyhjä rivi välissä ei vaikuta toimintaan mitenkään ellei sille ole osoitusta) Näitä rivejä voi olla 100 kappaletta eli osoitettavia tiedostoja voi olla sata.(0-99) -> (GEMDOSin levyhakemisto max 114). -INDEX.MSG: Tämä tiedosto sisältää ALERT-boxien määrittely-merkkijonot joita A0... kenttäosoitin käyttää hyväkseen. A0 on ensimmäisen boxin osoitin, A1 toisen boxin, A2 kolmannen,... jne. Toisin kuin INDEX.STL-tiedostossa ei INDEX.MSG-tiedoston merkkijonoja ole sidottu tiettyyn riviin vaan kenttä- osoittimet ovat järjestysluvun mukaan. Tosin ALERT- merkkijono ei yleensä sisällä carriage returneja eikä muita erikoiskoodeja joten ne pakostakin ovat omalla rivillään. -ALERT-boxien merkkijonojen rakenne: [1][Ensimmäinen rivi|Toinen rivi][ Perun | Joo | Ei ],0102 Ensimmäisten hakasulkujen välissä on numero 0,1,2 tai 3. Se määrää boxiin tulevan ikonin: 0 = Ei ikonia. 1 = Huomio-ikoni. 2 = Kysymysmerkki-ikoni. 3 = Stop-ikoni. Toisissa hakasulkeissa on max. 5 riviä max. 40 merkkistä riviä |-merkillä erotettuna. -Alert-boxin nappulat Kolmansissa sulkeissa on boxin nappuloihin tulevat tekstit |-merkillä erotettuina. Nappuloita voi olla 1-3. Ensimmäinen nappula on kiinteästi määritelty poistumis-nappulaksi joka toimii myös return-näppäintä painamalla. Eli vähintään yksi nappulateksti täytyy aina määritellä. Tähän asti teksti on normaalia GEMmin ALERT-boxien määrittely- tekstiä jonka pitäisi olla melko tuttua monille niitä ohjelmoineille. -ALERT-boxien kenttäosoittimet Jos nappuloita on enemmin kuin yksi, laitetaan viimeisen hakasulun perään pilkku ja yksi tai kaksi kenttäosoitinta (Esim. ,01 tai ,0102) jotka ohjaavat ohjelmaa riippuen painettiinko toista vai kolmatta nappulaa. Kaikki 'lailliset' kenttäosoittimet käyvät myös boxeissa. (Paitsi :1) Tarvittaessa merkkijonot voidaan esim. numeroida koska merkkijonoihin ei huolita muuta kuin hakasulkujen väliset tekstit+kenttäosoittimet. Samasta syystä voidaan rivien väliin kirjoittaa myös kommentteja kunhan ne eivät sisällä hakasulkuja. Alert-rivien lukumäärää rajoittavat vain osoittimien peräkkäisien ascii-koodien määrä. (A0 - ....)?. GEMmin omapäisyydestä johtuen eivät ALERT-BOXit aina näy toivotulla tavalla. Tähän auttaa yleensä välilyöntien lisääminen lyhyempiin riveihin tai ylipitkien rivien lyhentäminen. EDITOINNISTA -Uusi Levy (Entinen Reset) Editointia helpottamassa on lehdessä ns. Reset-mahdollisuus joka käynnistyy: Alt + ikkunan Close-boxi. Tämä lataa levyltä 'sisällysluettelo'-tiedoston sekä Index.stl/msg- tiedoston/t sekä mahdollisen grafiikan. Tämä mahdollistaa myös useiden lehtien lukemisen sammuttamatta ohjelmaa välillä. -Editorin käyttö suoraan ohjelmasta. On suositeltavaa käyttää jotain pientä ja nopeaa tekstieditoria kytkettynä kenttään 'sisällysluettelon' alkuun. Koska 'sisällysluetteloa' ei lueta levyltä kuin kerran voi olla kätevämpää tehdä editoria varten oma tiedosto joka vaihdetaan INDEX.STL-tiedostoon 'sisällysluettelon' tilalle. Varsinainen 'sisällysluettelo' sijoitetaan tarpeeksi kauas INDEX.STL:ään editorien nimien kanssa. @@-osoitusta grafiikalle ei voi tällöin käyttää. Grafiikka osoitetaan oikeilla nimillään ja @@:t sijoitetaan vasta lopulliseen versioon. Degas-Eliteä voidaan käyttää grafiikan muotoiluun jos muisti sen sallii. Jos 'sisällysluetteloa', sen grafiikkaa tai index-tiedostoja muutellaan täytyy muistaa ettei niitä lueta kuin lehden alussa. Käytä Alt + Close-box:ia tai Uusi Levy-toimintoa niin kaikki tiedostot luetaan uudestaan. Myös kiintolevyllä oleva editori voidaan käynnistää lehden sisältä. (En ole kokeillut ?) Jos väärä polku- tai tiedostonimi aiheuttaa virheen 33 (Tiedostoa ei löydy) tai kentässä on käytetty liian suurta osoitinta seuraa siitä virheilmoitus ja virheen voi korjata poistumatta ohjelmasta. Kun tabin (ASC 9) saraketta lasketaan, otetaan myös 'näky- mättömät' merkit (kenttäkoodit,-osoittimet huomioon. Tämä siksi etteivät kenttien jälkeiset tabit käyttäytyisi toisin kuin lopullisessa tekstissä. MUUTA -Näppäin-ohjauksessa on lisäksi: -CTRL+S vaihtaa näppäin-klikin ja ding-äänen päälle tai pois. -CTRL+H vaihtaa näyttötaajuutta 60 ja 50 Hz välillä. -CTRL+R vaihtaa kirjain- ja taustavärit keskenään. -Linkki-virus-immuniteetti !? Lehti V 3.0 tarkistaa koodin alusta ensimmäisen hyppykäskyn ja antaa virusvaroituksen jos se on muuttunut. Ns. pakkaaja- viruksilla voi olla kova työ kutistaa lehtiohjelmaa joka on tiukkaa konekieltä!. HYÖDYNTÄJÄLLE 1. Varaus: Jos tuote aiheuttaa esim. hyperavaruus-siirtimeenne häiriön joka imee omaisuutenne asteroidivyöhykkeelle otamme osaa. (Naapurinne vahingoniloon, emme kustannuksiinne) 2. Jos joku löytää tälle ohjelmalle järkevää (tai järjetöntä) käyttöä (ei-kaupallista) olisin kiitollinen näytekappaleesta. Ei-kaupallinen käyttö on em. ehdoin vapaata. 3. Tuskinpa kukaan tästä mitään kaupallista saa ... Ohjelman kasvatti DevPac 2 Assemblerilla: Seppo Loisa Takaisin (C) Marko, Suomen Atari-sivut / ArkiSTo 2003