LEHTI V
3.0 KÄYTTÖOHJE
(C) Seppo Loisa 1990.
-Ohjelman osat
-LEHTIV3.PRG......varsinainen ohjelma.
-LEHTIV3.RSC......edellisen rsc.-tiedosto.
-Lisäksi ohjelma tarvitsee toimiakseen vähintään seuraavat
tiedostot:
-INDEX.STL Tiedosto jossa on luettelo lehden
käyttämistä tiedostoista. Siinä täytyy
olla vähintään yhden olemassaolevan
ASCII-teksti-tiedoston nimi. (Joka toimii
'sisällysluettelona'.)
-Sisällysluettelo Em. tiedosto ladataan ja näytetään
ohjelman käynnistyttyä. Kaikki muut
tiedostot kytketään siihen.
YLEISTÄ:
-Käänteisistä kentistä eteenpäin.
Kun käänteistä kenttää kaksoisnapautetaan hiiren vasemmalla
napilla seuraa joku näistä:
-Ladataan uusi teksti joka näytetään.
-Näytetään GEM-ALERT-BOX jossa on INDEX.MSG:ssä
määritelty teksti.
-Näytetään NEO- tai DEGAS-värikuva.
-Käynnistetään ulkopuolinen ohjelma.
-Tekstin vieritys.
Tekstiä vieritetään osoittamalla tekstiä ikkunan ylä- tai
alareunassa ja painamalla vasenta hiirinappia. (Mv-näytöllä
2 riviä; värinäytöllä 4 riviä) Vieritystä voi hidastaa paina-
malla samanaikaisesti myös oikea hiirinappi pohjaan. Kaksois-
napauksella ylä- tai alariveillä teksti siirtyy koko ruudunmitan
kerrallaan. Samat toiminnot löytyvät myös näppäimistöltä.
Ruutua voi siirtää myös ikkunan vierityspalkilla.
KÄÄNTEISISTÄ KENTISTÄ:
-Kenttäkoodit
Tekstiin saadaan käänteinen kenttä merkitsemällä kentän alku
ja loppupäät kahdella ^-merkillä.
-Kenttäosoittimet
Kun tekstiin on sijoitettu halutunkokoinen kenttä em.
merkinnöin, sen perään merkitään kaksinumeroisessa muodossa
kenttäosoitin. (esim. 01).
Nämä merkinnät ovat lopullisessa tekstissä näkymättömiä, joten
ne pitäisi sijoittaa paikoilleen vasta tekstin muotoilun
jälkeen jottei esim. 1ST-wordin reunojen tasaus häiriintyisi.
Samalle riville voi sijoittaa kuinka monta käänteistä kenttää
tahansa.
Esim.: `` Käänteinen teksti ``05
(`` kuvaa kahta ^-merkkiä)
Jossa molemmat ``-merkit sekä 05-kenttäosoitin piilotetaan
näkyvistä.
KENTTÄOSOITTIMISTA
-Kenttäosoittimet eli kaksimerkkiset käänteiskoodien perään
tulevat koodit voivat olla kolmenlaisia:
00-99 Osoittavat INDEX.STL-tiedoston riville jossa
tiedoston lataamisessa tarvittavat tiedot ovat.
A0-Z9 Osoittavat INDEX.MSG-tiedoston riville josta ALERT-
boxien määrittely-merkkijonot luetaan. (A0,A1,A2
... A9,B0,B1...jne. huom. iso kirjain!!)
:0 Tämä osoitin palauttaa luettavaksi tiedoston josta
parhaillaan luettava teksti oli käynnistetty.
( Sama kuin menun takaisin-toiminto. )
:1 Grafiikka-osoitin jolla merkityllä kentällä
osoitetaan grafiikan sijainti.
:2 Reset. Esim. jos käytetään kahta levykettä lehtenä
voi lehtiohjelma sijaita vain toisella levykkeellä
ja tätä osoitinta voidaan käyttää yhdessä
levykkeenvaihton kehoittavan alertin kanssa. (Sama
kuin Uusi Levy-toiminto)
GRAFIIKASTA
Määrittelemällä :1-osoittimella kuvien alueet sekä laittamalla
index.stl-tiedostoon @-merkillä grafiikka-tiedoston nimi
voidaan lehtiohjelmassa sekoittaa grafiikkaa ja tekstiä
vapaasti.
Keskitarkkuudella mv-grafiikka emuloidaan käyttämällä mustaa
pistettä kahta päällekkäistä mv-pistettä kuvaamaan. Jos vain
toinen niistä on musta käytetään harmaata pistettä.
-Grafiikkakenttä.
Esim. ``xx,yy,le,ko``:1
(`-merkki kuvaa ^-merkkiä)
xx = Sarake (8 pistettä) josta kuva aletaan 'leikata'.
yy = Rivi (16 pistettä) 'leikkausta' varten.
le = Kuvan leveys sarakkeina.
ko = Kuva korkeus riveinä
Grafiikka-kentät ovat jokainen omalla tyhjällä rivillään
joka ei näy lopullisessa tulostuksessa. Kentän ensimmäisen
merkin sarake määrää tulostuvan kuvan yläkulman sarakkeen.
Samalta riviltä alkavien kuvien kentät sijoitetaan peräk-
käisille riveille mihin järjestykseen tahansa. Näille
riveille voi kirjoittaa kommentteja jotka eivät näy lopul-
lisessa tulostuksessa.( Esim. viite kuvaan.)
-Grafiikkatiedosto
Grafiikka on tilasyistä mv-DEGAS kuva joka on kutistettu.
(DEGAS-eliten .PC3 päätteinen kuva)
Vain yhtä kuvatiedostoa voidaan käyttää saman tekstin
kanssa.
-Index.stl / grafiikka
Kuvatiedoston nimi sijoitetaan index.stl-tiedostoon
tekstitiedoston nimen jälkeen välilyönti + @-merkki
edessään. Jos useamman tekstin kuvat mahtuvat samaan kuvaan
voidaan muilla index.stl-riveillä käyttää @@-merkintää
(ilman nimeä) joka mahdollistaa 'sisällysluettelon' kanssa
ladatun grafiikkakuvan käytön. (Se on muistissa jatkuvasti.)
TIEDOSTOJEN RAKENTEESTA
INDEX.STL- ja INDEX.MSG-tiedostot voidaan sijoittaa vapaasti
myös kansioihin sillä lehtiohjelma etsii ne. INDEX.MSG:tä ei
tarvita jos ALERT-BOXeja ei käytetä.
INDEX.STL:
-Tekstitiedostot
Index.stl sisältää luettelon tiedostoista joihin ohjelma
pääsee käsiksi. Yksi tiedostonimi rivillään. Ensimmäinen
tiedostonimi on 'sisällysluettelo'-tiedosto joka ladataan
muistiin vain kerran alussa. Tiedoston rivien formaatti on:
Esim. [polku\]tiednimi.doc [@grafik.pc3] Ikkunan_otsikko
Joka lukee tiedoston 'tiednimi.doc' kansiosta 'polku'.
Samalla luetaan grafik.pc3-grafiikkakuva jos se löytyy. Jos
@-merkkiä seuraa toinen @-merkki (eli @@) niin silloin
käytetään 'sisällysluettelon' kanssa luettua muistissa olevaa
grafiikka-kuvaa.
Seuraava tekstirivi tulee ikkunaan otsikoksi.
-Ohjelmien käynnistys
Esim. [A:][\polku]\ohjelma.prg [väri/mv] [-] [@infoa]
Joka käynnistää ohjelman 'ohjelma.prg' asemasta A ja
kansiosta 'polku'. Jos väri tai mv on mainittu eikä
resoluutio ole oikea näytetään varoitus.
-Miinus
Miinus-merkki ("-") saa aikaan sen ettei luettavaa
ohjelmaa käynnistettaessä pyyhitä ikkunaa pois. Tätä
suositellaan aina jos ohjelma ei käytä näyttöä (Esim.
Musiikki-ohjelmat) tai jos halutaan antaa vaikutelma
lehden 'päällä' toimivasta ohjelmasta.
-Kissanhäntä
@-merkin jälkeen tuleva tekstinosa välitetään käynnis-
tettävälle ohjelmalle. TTP-ohjelmat vaativat lähes
poikkeuksetta jonkinlaisen komentorivin. Sellaiset GEM-
ohjelmat (.PRG-loppuiset) jotka lataavat käyttöönsä
tiedostoja (esim. editorit) voivat yleensä käyttää @-
merkillä välitettyä tiedostonimeä.
Ohjelmannimi alkaa aina \-merkillä koska samaa riviä
käytetään myös polun määrittämiseen jotta esim. omasta
kansiosta käynnistetty TINYWIEV.PRG voi näyttää samassa
kansiossa olevia tiny-kuvia.
Tiedostonimen tarkennin (.prg,.ttp tai .tos) aiheuttavat
kukin erilaisen käynnistusprosessin. Nimen perässä tulisi
lukea joko 'väri' tai 'mv' jos ohjelma toimii vain toisella
näytöllä.
-Värikuvat
Esim. [\polku]\kuva.neo
Joka näyttää kuvan jos käytetään värimonitoria. Myös .pi1
loppuiset DEGAS-kuvat näkyvät. Väri-liitettä ei erikseen
tarvitse mainita koska kuvat näytetään aina low-
resoluutiolla. (Eli mv-monitorilla ei koskaan) Kuvasta
pääsee pois vasenta hiirinappia tai jotain näppäintä
painamalla.
Jos INDEX.STL-tiedostosta pyyhitään rivi pois eikä muuteta
tekstissä olevaa ao. kenttäosoitinta täytyy rivin kohdalla olla
tyhjä rivi ellei tekstin jäljelläolevia kenttäosoitimia
vähennetä yhdellä. (Tyhjä rivi välissä ei vaikuta toimintaan
mitenkään ellei sille ole osoitusta)
Näitä rivejä voi olla 100 kappaletta eli osoitettavia
tiedostoja voi olla sata.(0-99) -> (GEMDOSin levyhakemisto max
114).
-INDEX.MSG:
Tämä tiedosto sisältää ALERT-boxien määrittely-merkkijonot
joita A0... kenttäosoitin käyttää hyväkseen. A0 on
ensimmäisen boxin osoitin, A1 toisen boxin, A2 kolmannen,...
jne.
Toisin kuin INDEX.STL-tiedostossa ei INDEX.MSG-tiedoston
merkkijonoja ole sidottu tiettyyn riviin vaan kenttä-
osoittimet ovat järjestysluvun mukaan. Tosin ALERT-
merkkijono ei yleensä sisällä carriage returneja eikä muita
erikoiskoodeja joten ne pakostakin ovat omalla rivillään.
-ALERT-boxien merkkijonojen rakenne:
[1][Ensimmäinen rivi|Toinen rivi][ Perun | Joo | Ei ],0102
Ensimmäisten hakasulkujen välissä on numero 0,1,2 tai 3. Se
määrää boxiin tulevan ikonin:
0 = Ei ikonia.
1 = Huomio-ikoni.
2 = Kysymysmerkki-ikoni.
3 = Stop-ikoni.
Toisissa hakasulkeissa on max. 5 riviä max. 40 merkkistä
riviä |-merkillä erotettuna.
-Alert-boxin nappulat
Kolmansissa sulkeissa on boxin nappuloihin tulevat tekstit
|-merkillä erotettuina. Nappuloita voi olla 1-3. Ensimmäinen
nappula on kiinteästi määritelty poistumis-nappulaksi joka
toimii myös return-näppäintä painamalla. Eli vähintään yksi
nappulateksti täytyy aina määritellä.
Tähän asti teksti on normaalia GEMmin ALERT-boxien määrittely-
tekstiä jonka pitäisi olla melko tuttua monille niitä
ohjelmoineille.
-ALERT-boxien kenttäosoittimet
Jos nappuloita on enemmin kuin yksi, laitetaan viimeisen
hakasulun perään pilkku ja yksi tai kaksi kenttäosoitinta
(Esim. ,01 tai ,0102) jotka ohjaavat ohjelmaa riippuen
painettiinko toista vai kolmatta nappulaa.
Kaikki 'lailliset' kenttäosoittimet käyvät myös boxeissa.
(Paitsi :1)
Tarvittaessa merkkijonot voidaan esim. numeroida koska
merkkijonoihin ei huolita muuta kuin hakasulkujen väliset
tekstit+kenttäosoittimet.
Samasta syystä voidaan rivien väliin kirjoittaa myös
kommentteja kunhan ne eivät sisällä hakasulkuja.
Alert-rivien lukumäärää rajoittavat vain osoittimien
peräkkäisien ascii-koodien määrä. (A0 - ....)?.
GEMmin omapäisyydestä johtuen eivät ALERT-BOXit aina näy
toivotulla tavalla. Tähän auttaa yleensä välilyöntien
lisääminen lyhyempiin riveihin tai ylipitkien rivien
lyhentäminen.
EDITOINNISTA
-Uusi Levy (Entinen Reset)
Editointia helpottamassa on lehdessä ns. Reset-mahdollisuus
joka käynnistyy: Alt + ikkunan Close-boxi. Tämä lataa
levyltä 'sisällysluettelo'-tiedoston sekä Index.stl/msg-
tiedoston/t sekä mahdollisen grafiikan. Tämä mahdollistaa
myös useiden lehtien lukemisen sammuttamatta ohjelmaa
välillä.
-Editorin käyttö suoraan ohjelmasta.
On suositeltavaa käyttää jotain pientä ja nopeaa tekstieditoria
kytkettynä kenttään 'sisällysluettelon' alkuun. Koska
'sisällysluetteloa' ei lueta levyltä kuin kerran voi olla
kätevämpää tehdä editoria varten oma tiedosto joka vaihdetaan
INDEX.STL-tiedostoon 'sisällysluettelon' tilalle.
Varsinainen 'sisällysluettelo' sijoitetaan tarpeeksi kauas
INDEX.STL:ään editorien nimien kanssa. @@-osoitusta grafiikalle
ei voi tällöin käyttää. Grafiikka osoitetaan oikeilla nimillään
ja @@:t sijoitetaan vasta lopulliseen versioon. Degas-Eliteä
voidaan käyttää grafiikan muotoiluun jos muisti sen sallii.
Jos 'sisällysluetteloa', sen grafiikkaa tai index-tiedostoja
muutellaan täytyy muistaa ettei niitä lueta kuin lehden
alussa. Käytä Alt + Close-box:ia tai Uusi Levy-toimintoa
niin kaikki tiedostot luetaan uudestaan.
Myös kiintolevyllä oleva editori voidaan käynnistää lehden
sisältä. (En ole kokeillut ?)
Jos väärä polku- tai tiedostonimi aiheuttaa virheen 33
(Tiedostoa ei löydy) tai kentässä on käytetty liian suurta
osoitinta seuraa siitä virheilmoitus ja virheen voi korjata
poistumatta ohjelmasta.
Kun tabin (ASC 9) saraketta lasketaan, otetaan myös 'näky-
mättömät' merkit (kenttäkoodit,-osoittimet huomioon. Tämä
siksi etteivät kenttien jälkeiset tabit käyttäytyisi toisin
kuin lopullisessa tekstissä.
MUUTA
-Näppäin-ohjauksessa on lisäksi:
-CTRL+S vaihtaa näppäin-klikin ja ding-äänen päälle tai pois.
-CTRL+H vaihtaa näyttötaajuutta 60 ja 50 Hz välillä.
-CTRL+R vaihtaa kirjain- ja taustavärit keskenään.
-Linkki-virus-immuniteetti !?
Lehti V 3.0 tarkistaa koodin alusta ensimmäisen hyppykäskyn
ja antaa virusvaroituksen jos se on muuttunut. Ns. pakkaaja-
viruksilla voi olla kova työ kutistaa lehtiohjelmaa joka on
tiukkaa konekieltä!.
HYÖDYNTÄJÄLLE
1. Varaus: Jos tuote aiheuttaa esim. hyperavaruus-siirtimeenne
häiriön joka imee omaisuutenne asteroidivyöhykkeelle otamme
osaa. (Naapurinne vahingoniloon, emme kustannuksiinne)
2. Jos joku löytää tälle ohjelmalle järkevää (tai järjetöntä)
käyttöä (ei-kaupallista) olisin kiitollinen näytekappaleesta.
Ei-kaupallinen käyttö on em. ehdoin vapaata.
3. Tuskinpa kukaan tästä mitään kaupallista saa ...
Ohjelman kasvatti DevPac 2 Assemblerilla:
Seppo Loisa
|
|
(C)
Marko, Suomen Atari-sivut / ArkiSTo 2003
|
|