ATARI HYÖTYMIKRONA?
Miksipä ei?
Atari-maailma elää tällä hetkellä jonkinlaisessa pelokkaan
odotuksen ja innostuksen välitilassa. Uusi Jaguar on enemmän kuin
kukaan oikeastaan osasi odottaakaan. Se takaakin luultavasti
Atari Corporationin tulevaisuuden taloudellisessa mielessä
pitkäksi aikaa. So far so good, sanoisi jenkki. Mutta "oikeiden"
tietokoneiden puolella tunteet ovat ristiriitaisemmat. ST-sarjan
tukeminen on vähennetty minimiin, ellei suorastaan lopetettu.
TT:tä tosin valmistetaan taas - muttei kehitellä eteenpäin.
Falcon taas on jäädytetty paikoilleen kaiken huomion keskittyessä
toistaiseksi Jaguarin ympärille. Ei ihme, että etenkin
saksalaiset hyöty-Ataristit pelkäävätkin nyt Atarin vetäytyvän
lopullisesti kaikesta "vakavasta", ja rupeavan taas pelifirmaksi.
Näistä asioista on turha vetää johtopäätöksiä; hyvin luultavaa
on, että Sunnyvalessa Kaliforniassa istuu yhtiön johdossa miehiä
ja naisia, joista osa todella kannattaa vetäytymistä tietokone-
markkinoilta (musiikkia ehkä lukuunottamatta). Mutta aivan
varmasti heitä vastassa on myöskin toisia, jotka eivät suostu
moiseen siirtoon helpolla. Saksalaisilla(kaan) siten tuskin on
syytä välittömään pelkoon.
Saksassa Atarin ilme on todellakin kokolailla toinen kuin missään
muualla. Siinä, missä tyypillinen englantilaisataristi on
polvenkorkuinen demojenkeräilijä, jolla ei ole varaa hankkia
Amigaa tai PuuCeetä, vaikka haluaisikin - saksalainen Ataristi on
vaativa, ylpeä ja laatutietoinen. Tämä näkyy ohjelmissakin:
saksalaiselle ei roska kelpaa!
Ja ohjelmiahan löytyy joka lähtöön. Heti alkuun: hyöty-Atari ei
ole ST, eikä STE. Eikä nykyään edes (ainakaan raskaasti
varustamaton) Mega-ST. Saksalaiselle Atarin hyötykäyttö
tarkoittaa Mega-STE:tä, ja ennen kaikkea TT:tä. Saksalainen TT ei
sitäpaisti ole mikään vakiolaite. Siellä koneeseen lyödään
sisälle jokin hyvä SVGA-näytönohjainkortti (esim. Nova, Crazy
Dots, Imagine, Matrix), iso multisync-näyttö, iso ja nopea SCSI-
kovalevy - ja vähintään 8 megaa keskusmuistia, usein paljon
enemmänkin! Eipä siis ihme, etteivät monet saksalaiset Atarin
hyötyohjelmat tunne oloaan kotoisaksi 1040 STE:ssä, tai edes
Mega-nelosissa..
Iso TT, Falcon, tai sopivasti viritetty Mega-ST on aika mainio
graafinen työasema monenlaiseen käyttöön. Jostain syystä, Atarit
näyttävät sopivan hyvin isojen värikuvien käsittelyyn. Niin
hyvin, että monet isot PC:t ja Macitkin kalpenevat käytännön
hommissa. Atarin graafisen hyötykäytön lippulaiva on tietenkin
Calamus SL - julkaisuohjelmisto, jolle saa tosissaan hakea
vertaistaan, saati voittajaa toisista leireistä. Tämä jättiläinen
kyllä toimii 4 megan ST:ssäkin, mutta pääsee kunnolla
oikeuksiinsa vasta 8+ megan TT:ssä kunnon grafiikkakortin kera.
Jopa Falcon on vakiona Calamukselle vähän kevyt isäntä. Calamusta
ajatellen mikään kone ei voi olla liian tehokas.
Sama pätee erityisen tehoa kuluttavaan vektorigrafiikkaan, jossa
edes TT ei erityisemmin loista konetehossa isojen 486-koneiden ja
Pentiumien rinnalla. 68040-pohjainen Medusa onkin sitten kokonaan
toinen juttu.. Voimakkain Atari, mitä tähän päivään saakka on
nähty - mutta vielä kovin harvinainen. Mitään Corel Draw:n
tasoista Atarille ei vielä liene tarjolla, mutta kunnioitettava
yritys tähän suuntaan on DA's Vector. Ammattigraafikon kannalta
yhdistelmä Calamus SL (tai DA's Layout), DA's Picture
(kuvankäsittely), DA's Repro, ja DA's Vector Pro saattaakin hyvin
osoittautua nimekkäämpiä PC/Mac-ohjelmistoja toimivammaksi.
Näissä ohjelmissa on 101% ammattilaismainen ote.
Mutta entä toimistoissa? No, Atarin tekstinkäsittelyohjelmat ovat
tänä päivänä hyviä - parhaimmillaan jopa ainutlaatuisia. Mitään
Signum! 3.3:n kaltaista et PC-maailmasta esim. vieläkään löydä.
Myöskin Tempus Word Pro 2.5, Papyrus Gold, ja Script 3.5 - vain
muutamia mainitakseni - ovat erinomaisia ohjelmia.
Laskentapuolella asiat eivät ole kovin kummoisesti; vanha LDW
Power 2 ei kilpaile Excelien kanssa samassa sarjassa, vaikka
hommansa hoitaakin. Toivoa sopiikin, että HiSoft, joka virittää
vanhaa K-Spread 4 taulukkolaskinta uuteen uskoon, tekisi hyvää
työtä. Kun tulee aika esittää diakuvia yhtiön taloudellisesta
kehityksestä johtokunnan kokouksessa, X-Act Chart Publisheria
parempaa esitysgrafiikkaohjelmaa saa etsiä. Kaiken kaikkiaan,
tilanne kuitenkin osoittaa sen tosiasian, ettei Atarin hyöty
käytön painopiste ole laskennassa - vaan tekstissä ja grafiikas
sa. siitä huolimatta, hyviä CAD-, kirjanpito-, pörssianalyysi-,
ym. ohjelmia löytyy TT:llekin.
Saksalainen käyttää Atariaan paljon tietokantakäytössä,
varastokirjanpidossa, ja kaikenlaisessa sellaisessa, mikä
Suomessa on puhtaasti PC- ja Unix-koneiden maaperää. Hyviä
tietokanta- ym. ohjelmia riittääkin yllättävän paljon.
Suomalaista Atarin hyötykäyttöä löytää sieltä täältä. Turussa
esim. toimii perintätoimisto kokonaan Atari-voimin, ja suurin osa
maamme opiskelijakorteista (+ melkoinen määrä kaikenlaisia muita
värillisiä käynti-, ym. kortteja monissa firmoissa!) syntyy
kahden Atari TT:n ja Calamus SL:n voimin Antenna Oy:ssa.
Viimeksimainittu kävisi hyvin pyhiinvaelluspaikasta Ataristeille;
TT:istä isommassa kun on aika tuhdit sisuskalut: 36 MT RAM, 1.1
gigainen supernopea kiintolevy, sekä sokerina pohjalla Saloran
upeaa 21-tuumaista monitaajuusmonitoria ohjaamassa Atari-maailman
järein näytönohjain: legendaarinen Matrix TC-1208 varustettuna
24-bittisellä videodigitoijalla! Miltäkö Calamus SL näyttää 16.7
miljoonalla värillä ruudulla? Hyvältä.. Mutta kyllä vääntöä
systeemiltä vaaditaankin - työssä, jossa keskimääräinen Calamus -
dokumentin koko on vaatimattomasti 20..25 megatavua! Antenna Oy:n
Atarismi onkin osoittanut aika vakuuttavasti TT:n kestävyyden
todella äärimmäisen kovassa käytössä: kun systeemi joutuu
paahtamaan täydellä teholla usein 24 tuntia vuorokaudessa,
levotta, siinäpä kestotesti! Siinä ohimennen myöskin vinkki
ihmisille, jotka tarvitsevat isoja Calamuksen täysväritöitä
tulostettaviksi: ottakaapa yhteys Turkuun ja Antennaan. Työt
eivät ole välttämättä halpoja, mutta laatuunsa nähden hyvin
kilpailukykyisesti hinnoiteltuja.
Vai kukapa ei haluaisi tyttöystävästään / vaimostaan / koirastaan
esim. muoviin laminoitua A4-taulua 16.7 miljoonalla värillä ja
viivakoodeilla varustettuna..? No, se mainonnasta. Kirjoittelen
kukaties tisää puutaheinää hyöty-atareista ja muustakin, kunhan
kerkiän. Hyvää joulua, pääsiäistä ja sen sellaista kaikille!
Witch of Noldor
|
|
(C)
Marko, Suomen Atari-sivut / ArkiSTo 2003
|
|