ATARI HYÖTYMIKRONA? Miksipä ei? Atari-maailma elää tällä hetkellä jonkinlaisessa pelokkaan odotuksen ja innostuksen välitilassa. Uusi Jaguar on enemmän kuin kukaan oikeastaan osasi odottaakaan. Se takaakin luultavasti Atari Corporationin tulevaisuuden taloudellisessa mielessä pitkäksi aikaa. So far so good, sanoisi jenkki. Mutta "oikeiden" tietokoneiden puolella tunteet ovat ristiriitaisemmat. ST-sarjan tukeminen on vähennetty minimiin, ellei suorastaan lopetettu. TT:tä tosin valmistetaan taas - muttei kehitellä eteenpäin. Falcon taas on jäädytetty paikoilleen kaiken huomion keskittyessä toistaiseksi Jaguarin ympärille. Ei ihme, että etenkin saksalaiset hyöty-Ataristit pelkäävätkin nyt Atarin vetäytyvän lopullisesti kaikesta "vakavasta", ja rupeavan taas pelifirmaksi. Näistä asioista on turha vetää johtopäätöksiä; hyvin luultavaa on, että Sunnyvalessa Kaliforniassa istuu yhtiön johdossa miehiä ja naisia, joista osa todella kannattaa vetäytymistä tietokone- markkinoilta (musiikkia ehkä lukuunottamatta). Mutta aivan varmasti heitä vastassa on myöskin toisia, jotka eivät suostu moiseen siirtoon helpolla. Saksalaisilla(kaan) siten tuskin on syytä välittömään pelkoon. Saksassa Atarin ilme on todellakin kokolailla toinen kuin missään muualla. Siinä, missä tyypillinen englantilaisataristi on polvenkorkuinen demojenkeräilijä, jolla ei ole varaa hankkia Amigaa tai PuuCeetä, vaikka haluaisikin - saksalainen Ataristi on vaativa, ylpeä ja laatutietoinen. Tämä näkyy ohjelmissakin: saksalaiselle ei roska kelpaa! Ja ohjelmiahan löytyy joka lähtöön. Heti alkuun: hyöty-Atari ei ole ST, eikä STE. Eikä nykyään edes (ainakaan raskaasti varustamaton) Mega-ST. Saksalaiselle Atarin hyötykäyttö tarkoittaa Mega-STE:tä, ja ennen kaikkea TT:tä. Saksalainen TT ei sitäpaisti ole mikään vakiolaite. Siellä koneeseen lyödään sisälle jokin hyvä SVGA-näytönohjainkortti (esim. Nova, Crazy Dots, Imagine, Matrix), iso multisync-näyttö, iso ja nopea SCSI- kovalevy - ja vähintään 8 megaa keskusmuistia, usein paljon enemmänkin! Eipä siis ihme, etteivät monet saksalaiset Atarin hyötyohjelmat tunne oloaan kotoisaksi 1040 STE:ssä, tai edes Mega-nelosissa.. Iso TT, Falcon, tai sopivasti viritetty Mega-ST on aika mainio graafinen työasema monenlaiseen käyttöön. Jostain syystä, Atarit näyttävät sopivan hyvin isojen värikuvien käsittelyyn. Niin hyvin, että monet isot PC:t ja Macitkin kalpenevat käytännön hommissa. Atarin graafisen hyötykäytön lippulaiva on tietenkin Calamus SL - julkaisuohjelmisto, jolle saa tosissaan hakea vertaistaan, saati voittajaa toisista leireistä. Tämä jättiläinen kyllä toimii 4 megan ST:ssäkin, mutta pääsee kunnolla oikeuksiinsa vasta 8+ megan TT:ssä kunnon grafiikkakortin kera. Jopa Falcon on vakiona Calamukselle vähän kevyt isäntä. Calamusta  ajatellen mikään kone ei voi olla liian tehokas. Sama pätee erityisen tehoa kuluttavaan vektorigrafiikkaan, jossa edes TT ei erityisemmin loista konetehossa isojen 486-koneiden ja Pentiumien rinnalla. 68040-pohjainen Medusa onkin sitten kokonaan toinen juttu.. Voimakkain Atari, mitä tähän päivään saakka on nähty - mutta vielä kovin harvinainen. Mitään Corel Draw:n tasoista Atarille ei vielä liene tarjolla, mutta kunnioitettava yritys tähän suuntaan on DA's Vector. Ammattigraafikon kannalta yhdistelmä Calamus SL (tai DA's Layout), DA's Picture (kuvankäsittely), DA's Repro, ja DA's Vector Pro saattaakin hyvin osoittautua nimekkäämpiä PC/Mac-ohjelmistoja toimivammaksi. Näissä ohjelmissa on 101% ammattilaismainen ote. Mutta entä toimistoissa? No, Atarin tekstinkäsittelyohjelmat ovat tänä päivänä hyviä - parhaimmillaan jopa ainutlaatuisia. Mitään Signum! 3.3:n kaltaista et PC-maailmasta esim. vieläkään löydä. Myöskin Tempus Word Pro 2.5, Papyrus Gold, ja Script 3.5 - vain muutamia mainitakseni - ovat erinomaisia ohjelmia. Laskentapuolella asiat eivät ole kovin kummoisesti; vanha LDW Power 2 ei kilpaile Excelien kanssa samassa sarjassa, vaikka hommansa hoitaakin. Toivoa sopiikin, että HiSoft, joka virittää vanhaa K-Spread 4 taulukkolaskinta uuteen uskoon, tekisi hyvää työtä. Kun tulee aika esittää diakuvia yhtiön taloudellisesta kehityksestä johtokunnan kokouksessa, X-Act Chart Publisheria parempaa esitysgrafiikkaohjelmaa saa etsiä. Kaiken kaikkiaan, tilanne kuitenkin osoittaa sen tosiasian, ettei Atarin hyöty käytön painopiste ole laskennassa - vaan tekstissä ja grafiikas sa. siitä huolimatta, hyviä CAD-, kirjanpito-, pörssianalyysi-, ym. ohjelmia löytyy TT:llekin. Saksalainen käyttää Atariaan paljon tietokantakäytössä, varastokirjanpidossa, ja kaikenlaisessa sellaisessa, mikä Suomessa on puhtaasti PC- ja Unix-koneiden maaperää. Hyviä tietokanta- ym. ohjelmia riittääkin yllättävän paljon. Suomalaista Atarin hyötykäyttöä löytää sieltä täältä. Turussa esim. toimii perintätoimisto kokonaan Atari-voimin, ja suurin osa maamme opiskelijakorteista (+ melkoinen määrä kaikenlaisia muita värillisiä käynti-, ym. kortteja monissa firmoissa!) syntyy kahden Atari TT:n ja Calamus SL:n voimin Antenna Oy:ssa. Viimeksimainittu kävisi hyvin pyhiinvaelluspaikasta Ataristeille; TT:istä isommassa kun on aika tuhdit sisuskalut: 36 MT RAM, 1.1 gigainen supernopea kiintolevy, sekä sokerina pohjalla Saloran upeaa 21-tuumaista monitaajuusmonitoria ohjaamassa Atari-maailman järein näytönohjain: legendaarinen Matrix TC-1208 varustettuna 24-bittisellä videodigitoijalla! Miltäkö Calamus SL näyttää 16.7 miljoonalla värillä ruudulla? Hyvältä.. Mutta kyllä vääntöä systeemiltä vaaditaankin - työssä, jossa keskimääräinen Calamus - dokumentin koko on vaatimattomasti 20..25 megatavua! Antenna Oy:n Atarismi onkin osoittanut aika vakuuttavasti TT:n kestävyyden todella äärimmäisen kovassa käytössä: kun systeemi joutuu paahtamaan täydellä teholla usein 24 tuntia vuorokaudessa, levotta, siinäpä kestotesti! Siinä ohimennen myöskin vinkki  ihmisille, jotka tarvitsevat isoja Calamuksen täysväritöitä tulostettaviksi: ottakaapa yhteys Turkuun ja Antennaan. Työt eivät ole välttämättä halpoja, mutta laatuunsa nähden hyvin kilpailukykyisesti hinnoiteltuja. Vai kukapa ei haluaisi tyttöystävästään / vaimostaan / koirastaan esim. muoviin laminoitua A4-taulua 16.7 miljoonalla värillä ja viivakoodeilla varustettuna..? No, se mainonnasta. Kirjoittelen kukaties tisää puutaheinää hyöty-atareista ja muustakin, kunhan kerkiän. Hyvää joulua, pääsiäistä ja sen sellaista kaikille! Witch of Noldor Takaisin (C) Marko, Suomen Atari-sivut / ArkiSTo 2003