1. päivä

• lento KLM KL1164: Helsinki (06:55) - Amsterdam (08:35) (2 tuntia 40 min)
• lento KLM KL0571: Amsterdam (10:55) - Kilimanjaro (21:30) (9 tuntia 35 min)
• bussikuljetus Kilimanjaron kansainvälinen lentokenttä - Arusha (1 tunti)
• majoitus Impala Hotel

Edellisenä iltana ei tietenkään nukkumisesta tullut mitään, koska tiesi pääsevänsä seuraavana päivänä taas Afrikkaan. Minne tahansa muualle sitten meneekin, niin se ei vaikuta uneen, mutta Afrikassa on sitä jotakin. Lentoasemalta löysimme Ollin ja muut ryhmäläiset, joten meidän puoleltamme kaikki oli valmista. Vanhat muistot "Kelmi" lentoyhtiöstä palasivat mieleen, kun odottelimme ensimmäisen lennon lähtemistä 25 minuuttia. Näin matkan alussa jokainen minuutti tuntui aivan liian pitkältä. Ilmeisesti lentäjätkin olivat hermona aikataulun pettämisestä, kun Amsterdamiin laskeuduttiin kuin hävittäjä vaappuvan lentotukialuksen kannelle. Lentoasemalla ei onneksi tarvinnut viettää pitkää aikaa, joten siirryimme seuraavaan koneeseen. Tällä kertaa pääsimme matkaan vain 35 minuuttia myöhässä, mikä ihme tuossa lentoyhtiössä mättää! Päivälento Afrikkaan sujui kohtalaisen nopeasti. Pimeästä löytyi vanha tuttu Kilimanjaron kansainvälisen kentän kiitorata, jonne koneen renkaat saivat kosketuksen vain 10 minuuttia myöhässä alkuperäisestä aikataulusta, hyvä niin.

Lentokoneen portailta otettu ensimmäinen henkonen afrikkalaista ilmaa tuntuu aina yhtä hyvältä. Kostean lämmintä ja aavistuksen hiilentuoksuista. Viralliset muodollisuudet menivät ryhmänä nopeasti, ainakin paikallisen mittapuun mukaan. Matkalaukut löysivät omistajansa ja siirryimme terminaalin ulkopuolelle odottelemaan Ollia, joka juuttui tullin tarkastukseen salaperäisine ruskeine teipattuine pahvilaatikoineen. Jälkeenpäin selvisi, että laatikossa oli moottorisaha tuliaisina, ei siis aivan jokapäiväinen matkatavara.

Vastaanottajat tunkivat tavaramme ja meidät pikkubussiin ja syöksyimme pimeälle tielle kohti Arushaa. Matkan aikana tuli mieleen vanhat muistot edellisestä retkestä melkein tasan kolme vuotta sitten samalla tiellä ja vihdoinkin tajusi että tämä on taas Afrikkaa! Noin tunnin matkan jälkeen saavuimme Arushaan ja käännyimme Moshi Roadille, jonka varrelta löysimme Impala-hotellin. Se ei tässä vaiheessa ollut enää kiinnostavaa, vaan mieli oli jo kohti seuraavaa päivää, jolloin pääsisimme puskaan. Illalla pidettiin pieni tervetuliaistilaisuus, heitimme voileivät ruokajuomineen tuulensuojaan ja menimme aikaisin yöpuulle.

2. päivä

• siirtyminen Arusha - Tarangire (115 km - 3 tuntia)
• majoitus Tarangire Safari Lodge
• iltapäivän safariajo (3.5 tuntia)

Hotelliaamiaisen jälkeen olimme valmiita lähtöön. Saimme käyttöömme kaksi autoa kuljettajineen, Gordonin Land Roverin ja Alexin Land Cruiserin. Ryhmän, jonka vahvuus oli 13+1, jako autojen kesken kävi helposti, kun mukana oli valmis seitsemän hengen porukka joka nappasi ensimmäisenä saapuneen Gordonin auton, joten loput saivat Alexin auton. Molemmat safariautot olivat oikean tuntuisia tummanvihreitä jatkettuja maastoautoja. Niissä on kuljettajan takana kolme riviä penkkejä ja avattavat suuret kattoluukut ilman valokuvausta häiritsevää pystykannattimilla olevaa aurinkokatosta. Matkatavaratilat ovat juuri ja juuri riittäviä pehmeille kasseille ja sisätilat tulevat täyteen päivärepuista ja vesilaatikoista, joten mitä vähemmällä tavaramäärällä pärjää pusikossa, sen mukavampi kaikille.

Yhdeksältä starttasimme Impala-hotellin pihalta ja pysähdyimme ensin vesikaupan kohdalla täydentämässä varastoamme vesilaatikoilla. Mukaan tuli myös hieman olutta, jos nyt sellainen jollekin sattuisi kelpaamaan päiväntasaajan kuivissa ja kuumissa olosuhteissa. Sama vesikauppa, jossa pysähdyimme edellisellä kerralla kolme vuotta sitten. Minähän en osta vesiäni Arushasta, kuin yhdestä paikasta, sanoisin. Matkan aikana pysähdyttiin myös eräällä matkamuistomyymälällä, sekin ennestään tuttu paikka, jossa otimme vähän tuntumaa paikalliseen runsaaseen tavaratarjontaan.

Alex pakkaa autoa	vesikauppa	Olli neuvoo turisteja

Matka kulki joutuisasti päällystettyä tietä pitkin, joka oli tyypillistä kuoppaista afrikkalaista tasoa. Päätieltä käännyttyämme kohti Tarangiren kansallispuistoa pysähdyimme vielä torilla Kwa Kuchinjassa paikallista menoa ihmettelemässä. Matkamuistojen myyjät piirittivät hyeenalauman tavoin meidät ja viimeiset tinkimiset ja hyödykkeiden vaihdot hoidettiin auton ikkunasta käsin. Enää viimeiset kuusi ja puoli kilometriä hiekkatietä ja olimme Tarangiren portilla puolenpäivän aikaan. Kuljettajien hoitaessa paperisotaa, tutustuimme porttialueen vessapalveluihin ja saimme karttojen ääressä Ollin lyhyen luennon alueesta.

Tarangiren portilla...		...vessassa

Pienen safariajon jälkeen saavuimme Tarangire Safari Lodgeen. Lodge on sijoitettuna upealle paikalle Targangirejoen rannalle korkealle rinteelle, josta on hieno näköala alas savannille. Päärakennuksessa sijaitsevat vastaanotto, aulabaari ja ravintolatilat. Rakennuksen edustaa kiertää terassi, jossa voi istuskella maisemia ihaillen. Uima-allaskin löytyy päärakennuksen vierestä. Varauksien kanssa oli paikalliseen tapaan jotain sekaannuksia, joten osa ryhmästä pääsi majoittumaan kahden hengen kiinteisiin safaritelttoihin ja osa joutui tyytymään bungaloweihiin. Teltoissa on lähempänä luontoa kun taas bungaloweissa on länsimaisempaa mukavuutta, molempi parempi. Majoitusmuodosta riippumatta maisemat ovat yhtä upeita kaikille.

päärakennus	terassinäkymä	aulatilat
uima-allas	safaritelttoja	bungaloweja
bungalow	apinanleipäpuu	safaritelttoja

Maisemia voi ihailla myös lodgen joen puoleisessa reunassa olevalta näköalajyrkänteeltä, jolta on hyvät maisemat alas Tarangirejoelle. Sen rinteessä on komean kokoisia apinanleipäpuita. Lodgelta voi tarkkailla mm. isoja norsulaumoja, jotka päivän kuumimmalla hetkellä oleilevat vastapäisen rinteen isojen puiden varjossa. Kirahvit käyvät usein joella juomassa ja antiloopit käyskentelevät aivan näköpiirissä. Kuulemma leijonan saalistustakin on voitu seurata aivan terassilta käsin, joten tarkkailtavaa löytyy aivan varmasti. Täällä safari ei katkea ruokailunkaan ajaksi, vaan ympäristön tapahtumia on mahdollista seurata suoraan ruokapöydästäkin.

lodgen mangusti	ruokasali

Tälle reissulle ei ole tultu pelkästään lodgeen makaamaan, joten lounaan jälkeen lähdimme ensimmäiselle safariajolle lähiympäristöön. Lähtiessä Olli piti vielä ryhmälle koulutusta kiikarin käytöstä, se on erittäin hyödyllinen taito näissä maisemissa. Ajon aikana sai jo tuntumaa siihen, miksi Tarangire on tunnettu norsuistaan, niitä tuntui löytyvän sieltä täältä, jokainen ryhmä menossa kohti omia polkujaan. Lisäksi löytyi mm. impaloita, vesiantilooppeja, pikkuisia dikdikejä, kirahveja, strutseja ja iso lauma oliivipaviaaneja. Kaikki tarjotaan hienossa maisemassa, jossa on jättiläiskokoisia apinanleipäpuita ja sateenvarjoakasioita. Kiersimme pientä lenkkiä puiston pohjoisosissa Tarangirejoen ympäristössä ja jo sillä alueella sai pienen tuntuman siitä, miten monipuolinen puisto tämä on. Vain pieni automatka seuraavalle kukkulalle ja taas aukeaa aivan uudenlainen maisema. Puusavannia, pensassavannia, jokivarsimetsiä, ruohotasankoja, tulvatasankoja ja laajoja suoalueita, ne kaikki löytyvät Tarangiresta.

norsuja
impaloita		helmikanoja
vesiantilooppeja	strutseja	iltainfolla lodgessa

Palasimme lodgelle ja pidimme infotilaisuuden, jossa kelasimme läpi ajon tapahtumia ja nähtyjä havaintoja. Olli työnsi lisää infoa tiedonjanoiselle ryhmälle ja kertoi seuraavan päivän ohjelman. Hyvän ja tukevan illallisen jälkeen olimme valmiita yöpuulle ja menimme kiltisti ajoissa nukkumaan. Olisihan seuraavana päivänä taas aikainen herätys.

3. päivä

• aamupäivän safariajo (5 tuntia)
• lounas lodgella
• iltapäivän safariajo (2 tuntia)

Aamuherätyksen jälkeen, joka afrikkalaiseen tapaan tulee joko oikeaan aikaan, tulee liian myöhään tai ei tule ollenkaan, siirryimme aamiaiselle päärakennukseen. Ensimmäinen melkein puskassa vietetty yö oli aiheuttanut tiettyä jännitystä ensikertalaisissa, jotka eivät olleet yöllä uskaltaneet nousta sängystä edes vessassa käyntiä varten. Useimmat kokevat saman tunteen ensimmäisenä safariyönään. Aurinko pilkotteli pilvien lomasta, joten aamupäivästä tulisi miellyttävän viileä.

aamu valkenee

Tällä kertaa lähdimme pitkälle safarille etelän suuntaan. Tarangiren puisto on n. 90 km korkeus ja n. 20-40 km leveyssuunnassaan. Suuntasimme keskiosien suoalueelle ja kohti pohjoisinta Silalesuota. Matkan varrelta löytyi jo ennestään tuttuja eläimiä. Sitten huomiomme saivat kymmenkunta leijonaa, joiden ryhmä ylitti tien kaikessa rauhassa matkalla omiin askareihinsa.

kirahveja	oliivipaviaaneja	pahkasika
strutseja	kuningastrappi	grantingaselleja
leijonia		dikdik

Lopulta pääsimme Silalesuon rannalle. Se on kaikessa komeudessaan reilut 20 km pitkä ja 3-4 km leveä vaaleanvihreä kaistale, joka pysyy kosteana myös kuivalla kaudella. Suon rannalta huomiomme kiinnittyi ensin puputtajakukaaliin, joka istui pusikossa lähellä tietä, kunnes pari metriä katsetta nostettuamme huomasimme afrikanpythonin samassa puskassa lepäilemässä. Siellä missä on kosteata, on myöskin käärmeitä, tuli näin todistettua.

Silalesuon maisemia
	strutseja	afrikanpython

Sitten tapahtui varsinainen emämunaus. Joku huomaa komean jättiläistyräkin tien oikealla puolella, siis näillä paikoilla melko tavallisen isokokoisen puun. Kaikkien huomio kiinnittyy tuon puun ihailemiseen ja valokuvaustakin aletaan suunnittelemaan. Samassa vasemmalta puolelta ponkaisee tien yli komea leopardi, reissun ensimmäinen, ja alkaa pikkuhiljaa katoamaan oikealle pitkään heinikköön. Se oli ollut lepäilemässä tien läheisyydessä olevassa puussa. Jos tyräkki ei olisi vienyt huomiotamme, olisimme kenties huomanneet leopardin ajoissa ja pystyneet lähestymään sitä varovaisemmin. Tästä lähtien aina, kun huudettiin tyräkin olevan jossain päin tien varressa, niin kaikki katsoivat vaistomaisesti toiseen suuntaan.

puputtajakukaali	afrikanpython	savannivaraani

Harmistuneena ja entistä tarkkaavaisempina kyttäämme maastoa ja eipä aikaakaan kun löydämme toisenkin afrikanpythonin puusta lepäilemästä. Lisäksi tien yllä olevasta puusta löytyy komea savannivaraani, joka lepäilee muutaman metrin korkeudessa suoraan tien yläpuolella. Jätämme hyvästit Silalesuolle ja koukkaamme takaisin pohjoiseen Tarangirejoen varrelle. Norsuja ja kirahveja näkyy matkalla aika kiitettävästi, sekä pari komeaa kiljumerikotkaa. Näillä seuduilla tuntuu olevan tavallista enemmän myös tsetsekärpäsiä, mäiskinnän ja lätkimisen äänistä päätellen.

norsuja	kirahveja	kiljumerikotka

Safari jatkuu lodgella jonka edustalla useamman kymmenen yksilön norsulaumat vaeltavat jonossa joelta poispäin. Lounas nautitaan ja lisäksi hyödynnetään uima-altaan tarjoamaa virkistäytymismahdollisuutta. Iltapäivää raikastavat sadekuurot, jotka saavat myös iltapäiväsafarin liikkeellelähdön lykkääntymään puolisen tuntia. Afrikkalainen sade menee nopeasti ohitse ja jättää jälkeensä miellyttäväntuntuisen kostean ja tuoksuvan ilman.

norsulaumoja lodgen edustalla

Iltapäiväsafari suuntautui puiston luoteisosiin. Matkalla tutustuttiin onttoon apinanleipäpuuhun, jossa asustelee lepakoita. Näimme myös afrikanpuhvelilauman, joka piilotteli puiden alla niin, ettei sitä edes huomattu ensimmäisenä menneestä autosta. Mitäpä muutakaan Tarangiressa olisi, kuin norsuja, joten niitä tuntuu tulevan vastaan vähän joka paikassa. Ajelimme komeita maisemareittejä Tarangirejoen reunamilla. Ilta-auringossa löytyi muutama kirahvikin, jonka jälkeen oli aika suunnistaa takaisin lodgelle.

afrikanmarabu	leijona	afrikanpuhveleita
turistit puussa	ja puun vierellä
norsuja	Tarangirejokea	impala
kuristajaviikuna	kirahveja

Illaksi ehti vielä lodgen näköalapaikalle filmaamaan auringonlaskua, joka laskikin näyttävästi horisontissa näkyvän Itä-Afrikan hautavajoaman reunavuorien taakse. Iltaohjelmaan kuului vielä infotilaisuus ja illallinen, joten täysin vatsoin oli taas hyvä mennä nukkumaan.

Tarangirejoki	auringonlaskua

4. päivä

• aamun safariajo (2 tuntia)

Pelkän aamuteen voimin lähdimme lyhyelle aamusafarille puiston pohjoisosien avarille savanneille. Pari kirahvia löytyi, mutta muuten oli enimmäkseen hiljaista. Puustoiselle alueelle saavuttuamme löytyi jo oliivipaviaanejakin aamutoimissaan. Toinen autokunta sai bongauspisteen mesimäyrästä. Norsujen ja vesiantilooppien jälkeen tuntui siltä, että tämä on jo nähty, joten palasimme lodgeen aamiaiselle. Aamiaisen jälkeen pakkasimme kamppeemme autoon ja jätimme hyvästit Tarangirelle. Tänne tekisi kyllä mieli palata vielä kuivan kauden aikaan, jolloin alueella on suuria eläinlaumoja. [ja näin tapahtuikin]

kirahveja	auringonnousua	oliivipaviaani
afrikanmarabu	matka jatkuu	eiköhän jo mennä eteenpäin