| [Safari] |
Arushan kaupunki |
[Ohjelma] |
| [Ohjelma] |
12. päivä
Ngorongoron jälkeen ajamme Karatun kylän läpi, josta poikkeamme perinteiselle Gibb's Farm kahvitilalle lounaalle. Neljäs kerta Tansaniassa ja neljäs Gibbsillä, mutta lounas täyttää jälleen kerran ennakko-odotukset. Oluen hinta laittoi uudet ennätykset pöytään 4000 shillingillä eli kolmella dollarilla. Lounastauon jälkeen laskettelemme tietä alas ohi Manyaran kansallispuiston. Mto Wa Mbun kyläraitin hidastustöyssyjen jälkeen alkaa Samin auton alta kuulumaan pahaenteistä jurinaa. Pysähdymme tien varteen, jossa vika paljastuu kardaaniakselin murrosniveleksi. Kurainen keli on päässyt tekemään pahojaan ja kuluttamaan nivelen loppuun. Edellä mennyt Kiritan auto hälytetään radiopuhelimella hätiin. Pikakorjauksena niveleen kaadetaan öljyä ja toivotaan parasta. Liikkeelle lähtiessä pahin jurina on poistunut ja huokaisemme helpotuksesta. Käännymme kolmenkymmenen kilometrin päästä Makuyunin tienristeyksestä vasemmalle kohti Arushaa. Loppumatkaa siitä tulee vielä vajaat kahdeksankymmentä kilometriä. Vähän yli puolenvälin päästyämme jurina auton alla alkaa ja on taas pysähdyttävä tien varteen. Nyt tilanne on sen verran paha, että pelkällä öljyllä ei asiaa korjata. Sam ja Kirita alkavat puuhastelemaan auton alla ja me pidämme tien varressa tietokilpailua bongatuista eläimistä. Vain reilun puolen tunnin kuluttua, auton alta on irrotettu pari vetoakselia ja siirretty matkustamon lattialle. Matka jatkuu näin ollen pelkän etuvedon turvin. Autonkorjaustauko vie ostoksille varatun ylimääräisen ajan, joten ajamme suoraan Impala Hotelliin, jonne pääsemme vähän ennen iltaseitsemää. Hoidamme kuskien tipinmaksut aulassa ja kiirehdimme huoneisiin siistiytymään. Kahdeksalta lähdemme omalla pikkubussilla illalliselle edelliseltä kerralta tuttuun Pepen italialaiseen & intialaiseen ravintolaan. Pizza Pepe osoittautui ihan maittavaksi ja hyväksi vaihteluksi ruokavalioon. Illallisen jälkeen palasimme Impalaan, jonka pihalla vietimme vielä viimeistä iltaa Afrikassa. 13. päivä
Viimeisen aamupäivän ohjelma alkoi shoppailukierroksella Cultural Heritage turistirysässä. Paikallista tavaraa on lattiasta kattoon ja ostoskassit täyttyvät vauhdikkaasti. Seuraavaksi vuorossa on Arushan kävelykierros ja poikkesimme torin vilinää ihmettelemässä. Sunnuntaista johtuen useimmat kaupat ovat kiinni, mutta isoimmat ovat sentään auki. Katukauppiaat tulivat taas nykimään hihasta ja tarjoamaan tavaroita. Nyt niistä pääsee helposti eroon, kun mainitsee että tämä on neljäs kerta täällä, enää en osta muuten mitään ja lähettää myyjän ensikertalaisten kimppuun. Kävimme paikallisessa länsimaisten suosimassa kuppilassa jossa saa ostohimonsa tyydytettyä ostamalla tauluja seinältä. Jätimme Arushan taaksemme ja lähdimme kohti Amburenia. Matkalla teimme vielä vierailun paikallisella terveysasemalla ennen kuin menimme Thomasin paikalle, joka on tuttu kolmen vuoden takaa. Thomasin vierasmajalla nautimme lounasta ja vietimme rauhallisen iltapäivän banaanipuiden varjossa. Siistiytymisen jälkeen vaihdoimme safarivaatteet matkavaatteisiin ja lähdimme pikkubussilla Kilimanjaron kentälle. Kenttäbyrokratiat menevät kohtalaisen joutuisasti, paitsi passientarkistajilla ei tunnu olevan minkäänlaista kiirettä. Lisäksi läpivalaisut tehdään kahteen kertaan, mutta kamerarepusta ei edelleenkään näy mitään mielenkiintoista. Vähän ennen yhdeksää jyrähtää lentokone alas kentälle ja poistaa sisältään joukon kalpeita safarituristeja. Kipuamme koneeseen ja puuduttava paluumatka alkaa. Ensin pitää tehdä vajaa tunnin lento Dar Es Salaamiin, siellä tunnin siivoustauko ja sitten kohti Amsterdamia. Suurin osa lennosta meni kuitenkin melko hyvin unten mailla. 14. päivä
Kilin kone oli puolisen tuntia aikataulustaan edellä Amsterdamissa. Helsingin kone laskeutui melko tarkalleen oikeaan aikaan. Lunta oli saatu jonkin verran parin viikon aikana ja pakkastakin oli seitsemän astetta. Alkavasta viikosta olikin sitten tulossa se talven ensimmäinen todella kylmä viikko. Vaikea valinta, ollako mieluummin Afrikassa vesisateessa vai Suomessa pakkasessa...
|