5. päivä

• majoitus Lake Manyara Hotel

Lähdimme lounaan jälkeen autoilla kipuamaan Mto Wa Mbun kylästä ylös hautavajoaman reunajyrkänteen mutkaista tietä. Pitihän sitä tietenkin pysähtyä myös vakiopaikalle näköaloja ihailemaan. Neljäs kerta toden sanoo, joten tällä reissulla olisi vihdoinkin vuorossa vierailu 230 metriä alempana olevaan Manyaran kansallispuistoon.

Näköalapaikalta piti vielä ajaa pari kilometriä eteenpäin ja kääntyä vasemmalle viimeiselle kolmen kilometrin hiekkatien pätkälle kohti Lake Manyara Hotellia. Saavuimme kello kahden aikoihin hotelliin, joka sijaitsee aivan jyrkänteen reunalla. Saimme huoneet, jonne suuntauduimme seuraavaksi. Kuuma Natronjärven seutu oli sen verran tehokkaasti imenyt mehut porukasta, että päätimme pyhittää iltapäivän lepäilemiseen, ohjelmassa merkatun kävelyretken sijaan.

Huoneen terassilta oli hyvät tarkkailuasemat ohilentävien lintujen ja maassa liikkuvien paviaanien sekä seepramangustien seuraamiseen. Rohkeimmat kävivät testaamassa hotellin uima-altaankin. Aluksi hotellilla oli melko rauhallista, mutta iltapäivän kuluessa paikalle tuli useita uusia turistiryhmiä, joten hälinä oli melkoinen verrattuna edellisten öiden oman telttaleirin rauhaan.

seepramangusteja

Monipuolinen illallinen oli katettu seisovan pöydän tapaiseksi, eli jokaiselle vähän jotakin. Juomien hinnoista näkyi, että kaikki on kallistunut viime kerrasta. Olutpullo oli 3500 ja viinipullot 39000 - 49000 shillingin arvoisia. Sama hinnoittelu jatkui matkan aikana saman hotelliketjun muissakin paikoissa, kuten Ngorongoro ja Lobo Wildlife Lodgeissa.

6. päivä

• kokopäiväajo Manyarassa (6.5 tuntia)
• pikniklounas

Aamiaisen jälkeen keräsimme lounastarvikkeet eväslaatikoihin ja lähdimme päätietä takaisinpäin kohti Manyaran porttia. Puiston puomin jälkeen alkoi taas katolla luukuttaminen. Puiston pohjoispää on tiheätä pohjavesimetsää, josta löysimme jokusen marakatin. Varttitunnin kuluttua saatiin ensimmäiset havainnot Manyaran norsuista, tosin pensaikkoisessa maastossa isokin eläin katoaa nopeasti, jos se ei ole aivan tien vieressä.

sinimarakatti
		harmaatoko

Jatkoimme kohti etelää väistellen tiellä olevaa paviaanilaumaa. Kirahveja lukuun ottamatta metsästä ei isompia eläimiä enää löytynyt. Noin kymmenen kilometrin päästä portilta metsä muuttuu harvemmaksi akasiasavanniksi ja samalla ilmestyivät impalalaumat. Lisäksi vastaan tuli useita pienempiä seepraryhmiä. Lisää norsuja nähtiin pienen poikasen kanssa ihan tien vieressä. Myöhemmin ihan tielläkin, kun erään mutkan jälkeen yksi norsu oli yllättäen tulossa vastaan.

piispalintu	impala-antilooppi
	hopeasarvinokka	joku petolintu
		leijona joulukuusen alla
virtahepoja	norsu tiellä
	vihermarakatteja

Puiston kapeimmilla kohdilla tie kulkee Manyarajärven avoimella ranta-alueella. Pikkuflamingoparvien lisäksi rannalla liikuskeli paljon kirahveja, jokunen puhveli ja impaloita. Aivan puiston eteläpäässä sijaitsevat Maji Moto Kubwa eli suuret kuumat lähteet. Pieniä vesinoroja pulppuaa kivien välistä, vesi on 60 asteista, joten se tuntuu kuumalta sormenpäissä. Kello oli puoli kaksitoista, joten tänne oli hyvä jäädä pitämään lounastaukoa ennen kuin palaisimme samaa tietä takaisin.

kuumilla lähteillä lounastauolla

Takaisin päin ajellessa ei suurempia yllätyksiä koettu eläimistön suhteen. Kapean puiston huonona puolena on, että samoja teitä joutuu ajelemaan edestakaisin. Lähellä pohjoispäätä tehtiin kuitenkin uusi lenkki kohti virtahepoallasta.

etelänkalkkunasarvekas

Portille palattuamme toisesta autosta oli rengas puhjennut, joten kuskien sitä vaihtaessa ehdimme tutustumaan portin yhteydessä olevaan kauppaan. Palasimme takaisin hotellille jossa iltamenot kulkivat totutulla rutiinilla, kylmiä juomia, uima-allas ja safarituristien kansoittama illallinen.